Avoimen lähdekoodin guru

28.02.2014 - 21:00
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Lähes kaikki suljetun lähdekoodin tietokoneohjelmat ovat tänä päivänä haittaohjelmia. Näin radikaalin väitteen esitti Richard Stallman vieraillessaan Helsingissä helmikuussa Haaga-Helialla pidetyssä Happy Hacking Day -tapahtumassa.

Stallman perusteli väitettään listaamalla muutamia tunnettuja ohjelmistoja ja niistä löydettyjä puutteita. Hän jakoi ohjelmistoissa olevat ongelmat kolmeen eri ryhmään: käyttäjän vakoilu, järjestelmässä olevat rajoitukset, sekä takaovet. Takaovilla tarkoitetaan järjestelmään jätettyä aukkoa, joka mahdollistaa ohjelmiston muuntelun tai uusien ohjelmien asentamisen käyttäjän tietämättä.

Esimerkiksi Microsoft kykenee asentamaan Windows -käyttöjärjestelmäänsä ohjelmistoja kysymättä lupaa järjestelmän omistajalta. Tai kuten Stallman asian ilmaisi: teoreettiselta omistajalta. Vastaavia puutteellisuuksia on myös Macintosh-koneissa olevassa OS X -käyttöjärjestelmässä.

Sokeaa uskoa

Nykyaikaisia älypuhelimia – etenkin Applen puhelimia – Stallman arvosteli niiden ohjelmistokaupoista. Kaupat tekevät ohjelmien asentamisesta helppoa, mutta toisaalta rajoittavat valikoiman kaupan pitäjän päättämiin ohjelmiin, joiden ulkopuolelta käyttäjän on vaikeaa tai jopa mahdotonta asentaa ohjelmistoja. Näin siis yksittäinen, kauppaa ylläpitävä ohjelmistoyritys voi tehokkaasti säädellä puhelimen käyttäjän mahdollisuuksia laitteensa käyttöön. Stallmanin mukaan puhelimet kykenevät myös toimimaan omistajiaan kuuntelevina mikrofoneina – silloinkin, kun eivät ole päällä.

Näiden esimerkkien avulla Stallman perusteli, miksi hänen mielestään kaikkien tietokoneohjelmien tulisi olla avointa lähdekoodia – tai vapaaohjelmia, kuten Stallman sanoo.

– Suljettujen ohjelmistojen käyttäjät eivät tiedä, mitä ohjelmat heidän selkänsä takana tekevät, Stallman totesi.

– Ainoa suljetun ohjelman käyttäjän turva on sokea usko. Suljettujen ohjelmien tekijöillä on valtaa käyttäjiensä yli, ja itsekkäitä motiiveja haitallisten ominaisuuksien toteuttamiseen. Avoimen koodin sovelluksista käyttäjää vakoilevat ominaisuudet korjataan, koska useimpien mielestä ne ovat ohjelmistovirheitä. Siksi avoimen koodin tekijöillä ei ole samanlaista valtaa, Stallman perusteli.

Olosuhteet pakottivat aktivistiksi

Richard Stallman on kiertänyt maailmaa viisitoista vuotta luennoimassa avoimesta lähdekoodista ja sen eduista. Tavoitteena on, että kaikki ohjelmisto olisi tulevaisuudessa avointa lähdekoodia. Hänen mukaansa luonteva paikka kertoa ihmisille vapaista ohjelmistoista on koulu. Siksi siellä pitäisi opettaa avoimen koodin ohjelmistojen käyttöä. Avoimet ohjelmistot myös tarjoavat loistavan mahdollisuuden opiskella, miten ohjelmat toimivat: tulevat ohjelmoijat voivat tutkia vapaasti oikeiden ohjelmien toimintaa ja alkaa pikku hiljaa muuntelemaan niitä.

Stallman ryhtyi kansalaisaktivistiksi 80-luvun alun Yhdysvalloissa, olosuhteiden pakosta. Noihin aikoihin tietokoneohjelmat alkoivat muuttua yhteisesti yliopistoissa kehitetyistä työkaluista yksityisten yritysten myymiksi tuotteiksi. Samalla myös ohjelmien lähdekoodi siirtyi yritysten omistukseen, käyttäjien ulottumattomiin.

Gnu:n kehittäjä

Omien sanojensa mukaan Stallman näki vapaan ohjelmiston tekemisen velvollisuutenaan, koska muita puuhaan kykeneviä ja sopivia ei ollut näköpiirissä. Niinpä hän ryhtyi kehittämään vuonna 1983 omaa avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmäänsä nimeltä Gnu.

Gnu pohjautui suosittuun ja yliopistoissa laajasti käytettyyn Unix-järjestelmään, ja se kehittyi 80-luvun aikana hyvin pitkälle. Keskeisin osa kuitenkin puuttui: käyttöjärjestelmäydin. Stallman kehitti yhdessä muiden Gnu-projektin ohjelmoijien kanssa omaa ydintä, mutta hanke eteni hitaasti. Samoihin aikoihin Helsingin yliopistolla nuori Linus Torvalds loi Linux-ytimen, joka otettiin laajasti käyttöön Gnu-ohjelmien kanssa.

– Linux-ytimen kanssa käytettiin alusta lähtien Gnu-projektin kehittämiä ohjelmia, Stallman kertoi. Kuitenkin vasta ytimen myötä järjestelmää pystyi todella käyttämään, joten siksi se alkoi levitä Linux-nimellä. Nykyään valitettavan harva ihminen tietää, että kehittämämme vapaa järjestelmä on olemassa ja laajasti käytössä.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Kulttuuri