Heikki Ketoharju on SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen ja SKP:n Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja. Hän on ollut jo vuosia aktiivinen kommunisti: takana on yksi kausi SKP:n pääsihteerinä – Suomen nuorimpana puoluesihteerinä – ja lisäksi Kommunistisen nuorisoliiton johtotöitä muutaman vuoden ajan.
Heikki on myös ollut aktiivinen useissa kansalaisliikkeissä, kuten Suomen sosiaalifoorumin järjestelyissä ja TTIP-verkostossa. Poliittinen toiminta alkoi lapsuuden rauhanmarsseilla.
Hallituksen sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat kaikki kääntyneet päälaelleen. Uudistuksen tulevaisuus on edelleen auki, ja sote on edelleen mahdollista kaataa.
Yhdysvaltain kommunistipuolueen Marc Brodine toteaa, että maan presidentinvaaleissa ei ole vaihtoehtoja.
DSL:n ja SKP:n yhdessä järjestämät yliopistokurssit on suunnattu etenkin uusille ja nuorille kommunisteille, ja tässä mielessä tammikuun viimeisenä viikonloppuna pidetyn talviyliopiston osallistujajoukko oli mukavaa katseltavaa. Kurssilla käytiinkin läpi poliittisen toiminnan ja järjestäytymisen peruskysymyksiä, joita peilattiin sekä klassikkoajattelijoiden että vallitsevan poliittisen tilanteen näkökulmasta.
Politiikassa vaaditaan nyt suunnanmuutosta, mutta kuka määrittäisi sen sisällön? Meillä kommunisteilla on tukku aloitteita, joiden avulla suunta todella muuttuisi. Miksei palvelujen leikkaamisen sijasta voida verottaa osinkoja ja muita pääomatuloja nykyistä rankemmalla kädellä?
Sipilän hallituskaudella monet ihmiset ymmärtävät, että politiikan suunta on huono. Mutta onko kukaan uskaltanut sanoa suoraan, mistä ongelmat johtuvat? Vaihtoehtoja on.
Kysymys reformien ja vallankumouksen suhteesta on aika lailla yhtä vanha kuin itse työväenliikekin. Radikaalin vasemmiston joukossa on aina ollut ”ultravasemmistolaisia”, jotka vaativat nopeita ja rajuja muutoksia järjestelmään. Mutta syntyikö kapitalismi aikoinaan nopeasti ja rajusti?