Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Ay-liike ei neuvottele yhteiskuntasopimuksesta

    Kotimaa
    Avainsanat: työtaistelut, pakkolait, ay-liike
    8.2.2016 - 9:09
    Marko Korvela
    PAMin Niina Koivuniemi ja Pron Markku Palokangas olivat mukana Helsingin Maanantaiklubilla helmikuussa. Kuva Toivo Koivisto.

    Palvelualojen ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi istuu myös SAK:n hallituksessa. Koivuniemi oli maanantaina 1. helmikuuta ollut päivällä kentällä, Tikkurilan Prismassa, tapaamassa myyjiä. Kentän keskeinen asenne on, ettei Sipilän hallitukseen voi millään tasolla luottaa.

    ”Viime syksynä tarjotut nollalinjat eivät ole enää voimassa, eikä mitään yhteiskuntasopimusta tehdä.”

    Illalla Koivuniemi osallistui Helsingissä helmikuun Maanantaiklubiin, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin ay-liikkeen kysymyksiin.

    Koivuniemi kertoi, että SAK:n hallitus antoi Lauri Lylylle mandaatin neuvotella EK:n johtajien kanssa, mutta että mandaatti ei anna paljoa liikkumavaraa.

    – Viime syksynä tarjotut nollalinjat eivät ole enää voimassa, eikä mitään yhteiskuntasopimusta tehdä. Jos joku sopimus tehdään, niin se on työmarkkinasopimus, jossa annetaan liitoille vähintään tekstimuutosten mahdollisuus, totesi Koivuniemi.

    Kauppojen aukiolojen vapauttaminen kyykyttää duunaria

    Ensimmäinen konkreettinen Sipilän hallituksen duunaria kyykyttävä ratkaisu on ollut kauppojen aukiolojen vapauttaminen. Kaupat ovat ainakin S-ryhmän puolella auki niin äitienpäivänä kuin vappuna.

    Koivuniemi ei näe mitään järkeä siinä, että työntekijöiden palkkoja tai työehtoja polkemalla muka parannettaisiin Suomen talouden kilpailukykyä.

    Hän nostaa S-ryhmän esille ikävänä esimerkkinä. Työntekijöille ei anneta tarpeeksi työtunteja, jotta palkalla tulisi toimeen. Valtio subventoi työntekijöiden toimeentuloa, vaikka yhtiö takoo voittoa.

    – Pakko katsoa peiliin. PAM ei ole tehnyt tarpeeksi. Meidän pitää tehdä liitossa enemmän töitä, arvioi Koivuniemi itsekriittisesti.

    Sipilän pakkolait eivät toistaiseksi etene. Koivuniemi kertoo, että pamilaisten asenne on, ettei pakkolakien edessä käsiä todellakaan nosteta ilmaan. Työtaisteluja on palvelualoilla näillä näkymin luvassa.

    Saksan malli ei sovellu Suomeen

    Ammattiliitto Pron Markku Palokangas kertoi, miten Metalliliitto ja Pro teettivät jokin aikaa sitten selvityksen niin sanotusta Saksan mallista.

    Muutama vuosi sitten demarivetoinen hallitus lähti parantamaan Saksan kilpailukykyä. Tavoitteet olivat pitkälle samoja kuin Sipilän hallituksen niin sanotussa tuottavuusloikassa. Sosiaaliturvaa purkamalla lisättiin työn tarjontaa ja ajateltiin, että sitä kautta talous lähtee pyörimään uudella tavalla.

    Vakituinen kokoaikatyö väheni Saksassa jopa 20 prosenttia.

    Tulokset ovat duunarin näkökulmasta huonot. Saksaan synnytettiin kahden kerroksen työmarkkinat, joilla vastuu työllistymisestä on sysätty yksilön harteille. Osa-aika- ja muut epätyypilliset työsuhteet lisääntyivät, ay-järjestäytymisaste puolestaan romahti. Vakituinen kokoaikatyö väheni jopa 20 prosenttia.

    Monet saksalaiset tekevät halpatyötä muutaman satasen kuukausipalkalla. Loppu toimeentulo saadaan sosiaaliturvasta.

    Palokankaan mukaan Saksassa on muodostumassa todellinen eläkepommi. Halpatyöstä ei kerry mainittavaa eläkettä, joten moni ikääntyvä on tulevaisuudessa jäämässä tyhjän päälle.

    Paikallisella sopimisella vakavat seuraukset

    Keskustelua herättivät luonnollisesti Sipilän hallituksen pakkolait. Palokankaan mukaan esimerkiksi lomarahojen ja vapaiden leikkaukset ovat toki huono asia, mutta varsinainen pihvi on paikallinen sopiminen.

    – Koko nykyinen työehtosopimusjärjestelmä mullistetaan ja tehdään lainsäädäntöä, jolla voidaan ohittaa työehtosopimukset, kuvasi Palokangas.

    Käytännössä paikallisen sopimisen varjolla työntekijä voidaan pakottaa tekemään töitä mielivaltaisilla ehdoilla.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Hyvinvointidataa hyödyntävä terveydenhoito paljastaisi uhkaavia riskejä jo ennen oireiden ilmaantumista. Kuva Larry D. Moore CCO 4.0
    Kotimaa
    11.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Terveysdata on uusi tuotantoväline – ja sen omistuksesta käydään valtataistelua

    Terveysdata on noussut 2020-luvun keskeiseksi tuotantovälineeksi, jonka ympärille rakentuu uudenlainen yhteiskunnallinen vallanjako.

    kuva Maarit Åström
    Tutkimus
    10.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuka hyötyy ikäsyrjinnästä?

    A kassan tilastojen mukaan yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi porrastetulle etuustasolle, kun työttömyys pitkittyi Kuv Shutterstock
    Politiikka
    9.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ansiopäivärahan leikkautuminen muuttaa useamman taloutta

    HUS Hanna Raijas Turva
    Tutkimus
    8.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Puettava robotiikka haastaa vallan jaon terveydenhuollossa

    Heidi Koivisto Robertson 1 Kuurojen Liitto
    Uutiset
    7.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuulovammaisten lasten opetus ajautunut kriisiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!