Bushin veto ja demokraattien linja

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18/2007

Yhdysvaltain presidentti George Bush käytti odotetusti veto-oikeuttaan kaataakseen lain, joka sisälsi aikataulun maan joukkojen vetämiselle Irakista. Kyse oli kongressin esityksestä Irakin ja Afganistanin sotien lisärahoitukseksi. 124 miljardin dollarin (91 miljardin euron) lisäbudjetti sisälsi ehdon, että USA alkaisi vetäytyä Irakista lokakuussa ja että joukot olisivat poistuneet maasta kokonaan puoli vuotta myöhemmin.

Aikarajan asettaminen vetäytymiselle on aikarajan asettamista tappiolle. Se olisi vastuutonta, presidentti sanoi tiedotustilaisuudessa kumottuaan lakiesityksen.

Sotien lisärahoitus on noussut demokraattienemmistöisen kongressin ja republikaanipresidentin väliseksi kiistatantereeksi. Osapuolet syyttävät toisiaan sotilaiden henkien vaarantamisesta oman agendansa ajamisessa.

Demokraatit saivat lakiesityksen parlamentin molempien kamarien läpi, mutta heillä ei ole riittävän suurta enemmistöä kumotakseen presidentin vetoa. Pattitilanteen uskotaan poikivan kompromissilakiesityksen pikavauhtia. Todennäköisin kompromissi on rahoituspaketti, jossa Irakin hallitukselle asetetaan tavoitteita.

Tämä on virallinen versio totuudesta. Todellisuudessa demokraatit saattoivat luottaa koko ajan siihen, että Bush käyttäisi vetoaan ja tuloksena olisi sotien lisärahoituspaketin hyväksyminen heidän myötävaikutuksellaan. Demokraatit voisivat osoittaa yhä vahvemmin sodanvastaiselle yleiselle mielipiteelle hangoitelleensa vastaan. Toisaalta he voisivat välttää Bushin hallinnon syytökset sotilaiden henkien vaarantamisesta ja tappion jouduttamisesta.

Vaikka Bushin veto oli amerikkalaisten viime marraskuun vaaleissa ilmaiseman sodanvastaisen tahdon törkeää halveksimista, demokraattien esittämällä ja Bushin torjumalla lailla ei ollut mitään tekemistä sodan vastustuksen kanssa. Vaikka se olisi tullut hyväksytyksikin, se olisi säilyttänyt USA:n sotilaallisen läsnäolon Irakissa määräämättömäksi ajaksi.

Veton yhteydessä esittämissään huomautuksissa Bush osoitti myös ymmärtävänsä, ettei demokraateilla ollut mitään aikomusta lopettaa Irakin miehitystä. Hänen mukaansa demokraatit ovat lähettäneet viestinsä, ja nyt on aika panna politiikka syrjään ja hyväksyä laki ilman mitään aikarajaa. Toisin sanoen demokraattien pitää lakata teeskentelemästä sodan vastustajia.

Republikaanit ja demokraatit ovatkin yhtä mieltä rahojen syytämisestä Irakin ja Afganistanin sotiin. Ennen kuin Bushin vetollaan kaatama laki lähetettiin Valkoiseen taloon edustajainhuoneen demokraattinen puhenainen Nancy Pelosi ja senaatin enemmistöjohtaja Harry Raid vahvistivat jälleen kerran sitoutumisensa Irakin sotaan ja USA:n sotilaalliseen strategiaan Lähi-idässä.

Demokraattisen puolueen johtajat ovat jo alkaneet sorvata uutta lakiluonnosta, joka turvaa täyden rahoituksen Irakin sodalle ilman mitään rajoituksia. Irakin nukkehallitukselle voidaan toki asettaa tavoitteita. Ne ovat kuitenkin silmänlumetta, kuten aina ennenkin.

Tiistaina tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun presidentti Bush julisti lentotukialuksen kannella merkittävät sotatoimet Irakissa päättyneiksi. Itse asiassa irakilaisten sota miehittäjien karkottamiseksi oli tuolloin vasta alkamassa.

(ES)