Keywords:
Duunarin ei pidä neuvotella terroristihallituksen kanssa
Saksalaisen filosofin Carl Schmittin (1888-1985) mukaan valta on sillä, joka päättää poikkeustilasta.
Suomessa on hallituksen mielestä vallalla poikkeustila, joka johtuu talouden heikosta tilanteesta. Talousongelmien taustalta hallitus ja sen käyttämät kapitalismin nimeen vannovat taloustieteilijät löytävät ennen muuta heikon kilpailukyvyn, liian korkeat työvoimakustannukset, passivoivan sosiaaliturvan ja ylipäätään liian suuren ja jähmeän julkisen sektorin. Lisäksi meitä vaanivat kestävyysvaje ja valtiontalouden velkaantuminen.
Tämän poikkeustilan varjolla hallitus tekee politiikkaa, joka tuhoaa hyvinvointivaltion ja muuttaa Suomen Oy Suomi Ab:ksi. Pääoma myy kansallisomaisuuden sekä kuppaa työläisiltä ja julkisesta taloudesta kaiken mikä irti lähtee.
On suorastaan käsittämätöntä, että ay-liike – harvoja liittoja lukuun ottamatta – käy kuuliaisesti ”kilpailukykysopimusneuvotteluja” heikennyksistä samaan aikaan, kun hallitus luistaa kaikista lupauksistaan. Duunareille luvatut veronkevennykset on käytännössä peruttu, koska ne on sidottu kilpailukykysopimuksen tyydyttävyyteen – sen arvioi hallitus yksin. Vuoden 2016 budjettiin hallitus toi roimia lisäleikkauksia, jotka kohdistuvat yhteiskunnan heikoimpiin. Ministeritasolla jäädään jatkuvasti kiinni veronkierrosta, huijauksesta ja valehtelusta.
Toisenlainen talous, joka on ihmistä varten eikä päinvastoin, syntyy työstä ja taistelusta.
Suomen kommunistisen puolueen vapputunnus on tänä vuonna: Alas porvarihallitus! Sipilän johtama rosvokopla on luotettava kuin terroristijoukko. Ja terroristien kanssa ei neuvotella – ei nyt eikä huomenna.
Tie ulos hallituksen masinoimasta poikkeustilasta edellyttää hallituksen kaatamista ja talouspolitiikan täydellistä suunnanmuutosta.
Toisenlainen talous, joka on ihmistä varten eikä päinvastoin, syntyy työstä ja taistelusta. On selvää, että ne, joilla on nyt raha ja valta, eivät luovu siitä vain vetoamalla hyvään tahtoon. Radikaalien muutosten toteuttaminen vaatii monien nykyisin vallalla olevien totuuksien ja rakenteiden kyseenalaistamista, päättäväistä ja joukkomittaista taistelua sekä laajaa oikeiston ja suurpääoman vastaista yhteistyötä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.