Ei julmia leikkauksia
Helsingissä järjestettiin 12.10. Työttömien mielenosoitus teemalla Ei julmia leikkauksia. Mielenosoitukseen saapui ihmisiä eri puolilta Suomea ja sitä tukivat myös ammattiliitoista PAM ja JHL, joiden edustajia oli myös saapunut paikalle.
Muutaman sadan ihmisen mielenosoitus keskusteli leikkauspolitiikan järjettömyydestä ja julmuudesta samaan aikaan kun Eduskuntatalossa käsiteltiin hallituksen esitystä ensivuoden budjetiksi. Mikäli hallituksen leikkaukset hyväksytään, mikä näyttää todennäköiseltä, kohdistuvat säästötoimet erityisesti pienituloisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin, joiden edustajilta kuultiin mielenosoituksessa kriittisiä puheenvuoroja.
Orpon ja Purran hallitus suunnittelee merkittäviä heikennyksiä epävarmoissa työsuhteissa, työelämän ulkopuolella olevien sekä työttömien toimeentulon ja pärjäämisen heikentämiseksi. Erityisen julmaksi nämä leikkaukset tekee se, että toteutuessaan ne kohdistuvat osin samoihin henkilöihin ja näin kurjistavat näiden henkilöiden elämää.
Mielenosoituksen järjestäjänä toimineen Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi totesi, että työn vastaanottaminen ei näillä toimilla parane, vaan työsuhteen epävarmuus lisääntyy.
Juuri työttömiin osuu nyt monta heikennystä. Työsuhteen päättyessä omavastuupäivät eli ne päivät, jolloin työttömyyspäivärahaa ei makseta, lisääntyvät viidestä arkipäivästä seitsemään (eli lähes 1,5 viikkoon). Osatyökykyisten mahdollisuus työskentelyyn heikkenee. Uudelle alalle kouluttautuminen vaikeutuu. Työssäoloehdon täysimääräinen saavuttaminen vaikeutuu.
Mielenosoitukseen osallistuneet eivät usko hallituksen puheisiin työllisyysvaikutuksista, vaan pelkäävät toimeentulonsa puolesta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.