Eläkeliiton kuntavaaliteesit haastavat miettimään osallisuutta
Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan jälleen vaaleilla iso joukko valtuutettuja, jotka saavat sote- ja maakuntauudistusten myötä johdettavakseen aivan uudenlaisia kuntia. Kuntien tehtävät uudistuvat ja kunnallisilta luottamushenkilöiltäkin edellytetään uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia oman kunnan kehittämiseen ja kuntalaisten hyvän tulevaisuuden turvaamiseen.
Päätöksentekijöinä tulevien valtuutettujen ja muiden kuntavaalien myötä valittavien luottamushenkilöiden tulee huomioida päätöstensä vaikutukset erilaisten ihmisten arkeen. Suomi ja Suomen kunnat ikääntyvät kovaa vauhtia.
Eläkeliitto haluaa muistuttaa, että ikääntyneiden tarpeet huomioivat esteettömät kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne ja kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointiin.
Suomi ja Suomen kunnat ikääntyvät kovaa vauhtia.
Valmistauduttaessa vuoden 2017 kuntavaaleihin, on tärkeätä haastaa ehdokkaat pohtimaan myös sitä, miten ikääntyvien kuntalaisten osallisuutta ja ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Eläkeliitto pitää tärkeänä, että kuntavaalikeskusteluissa ympäri maata käydään rakentavaa keskustelua yli sukupolvirajojen.
Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja niiden yhteys maakunnallisiin vanhusneuvostoihin varmistettava.
Lakisääteisten kunnallisten vanhusneuvostojen rooli määritellään sote- ja maakuntauudistuksen myötä uudelleen. Kunnallisille vanhusneuvostoille on turvattava jatkossakin riittävät resurssit ikääntyneiden kuntalaisten äänen vahvistamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat se linkki, jota kautta sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten ääni kanavoidaan maakunnalliselle tasolle.
Ikääntyneiden kuntalaisten tarpeet on huomioitava kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluiden kehittämisessä.
Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus itsensä kehittämiseen. Kulttuuri-, ja liikuntaharrastukset sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet lisäävät ikääntyvien toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua. Kunnallisia kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluita kehitettäessä on muistettava ikäihmisten tarpeet. Panostukset liikuntaan ja kulttuuriin ovat mitä parhainta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Kaavoituksessa ja asuntotuotannossa muistettava esteettömyys ja muu ikäystävällinen suunnittelu - näin turvataan ikääntyneiden monimuotoiset asumisen tarpeet.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnan kaikille toimialoille. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia. Vuonna 2030 Suomessa on yli 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heidän hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä voidaan vaikuttaa maakunnallisten sote-palveluiden lisäksi myös kaavoituksella ja esteettömällä asuntotuotannolla.
Kuntien toimitilat saatava maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön - Ilman tiloja ei ole toimintaa.
Juhlapuheissa ja kyselytutkimuksissa Suomen kunnat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa myönteisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan arvo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiistatonta. Helpointa ja vaikuttavinta kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan tukemista olisi kuntien toimitilojen antaminen maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin Kirjamessut alkoivat tänään. Tänä vuonna kirjamessuilla on esillä entistä enemmän yhteiskunnallisia aiheita ja esiintyjiä on yli 1000.
Alkusyksystä 2021 käynnistetty Tiedonantajan printtilehden palstauudistus on loppusuoralla ja vapuksi tilaajat saavat kotiin uudistuneen lehden. Uudistusta varten pyydettiin lukijapalautetta ja sitä saatiinkin syksyn aikana nettilomakkeella, kirjepostina ja suoraan sähköpostitse runsaasti.
Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalin tulos julkistettiin tänään. Kommunistien ja sitoutumattomien listalta valittiin edustajistoon helsinkiläinen Yrjö Hakanen. Äänioikeuttaan käytti noin 51 000 jäsentä.
- 1 / 317
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Hallitus esittää, että ”Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan”, ilman varauksia ydinaseista ja tukikohdista. Linja myös ydinasepolitiikassa on muuttunut. Suomen edustajat äänestivät tänä syksynä YK:ssa ensi kertaa ydinasekieltosopimusta vastaan ja ulkoministerikin myönsi eduskunnassa, että näin toteutettiin Naton yhteistä politiikkaa.
Saamelaiskäräjien päätöksen ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.