Ennalta sovittu kuntaliitosnäytelmä Jyväskylässä
Jyväskylän kaupungin väkiluku lisääntyy ensi vuoden alusta kertaheitolla useilla kymmenillä tuhansilla uusilla asukkailla kun Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden liitos toteutuu. Uudesta kuntajaosta päätettiin maanantaina 18.2. samanaikaisesti kaikissa kolmessa valtuustossa. Uudesta Jyväskylästä tulee liitoksen myötä maan seitsemänneksi suurin kaupunki, jonka palveluksessa on noin 7 000 työntekijää ja asukkaita lähes 130 000.
Kaupunginvaltuustossa vain SKP:n valtuustoryhmän Riitta Tynjä ja Jaana Haapasalo (sit.) vastustivat kuntaliitosta demokratian, kuntalaisten kuulemisen ja kunnallisten lähipalvelujen turvaamisen lähtökohdista. Rohkeiden naisten analyyttiset puheenvuorot poikkesivat edukseen muista puheenvuoroista. Ne ovat luettavissa Jyväskylän piirin sivuilta www.skp.fi/jyvaskyla.
Kaikki muut ryhmät puolustivat kritiikittömästi kuntaliitosta. Liitos hyväksyttiin äänin 57-2.
Kuten ennakkoon oli tiedossa, Jyväskylän maalaiskunnassa SDP:n ja Vasemmistoliiton ryhmät olivat kunnan itsenäisyyden kannalla. Liitos tuli kuitenkin hyväksytyksi porvariryhmien äänin 32-19.
Epädemokraattinen prosessi
Kuntaliitosprosessia on Jyvässeudulla leimannut hirveä hoppu ja epädemokraattiset menettelytavat. Vain pienimmässä kunnassa, viiden tuhannen asukkaan Korpilahdella järjestettiin liitoksesta neuvoa-antava kansanäänestys. Vaikka selvä enemmistö korpilahtelaisista tyrmäsi hankkeen, kunnan päättäjien enemmistö viittasi kintaalla äänestyksen tulokselle vahvistamalla liitoksen äänin 19-7.
Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa ei poliittinen harvainvalta suostunut kansanäänestystä järjestämään. Yli 120 000 asukkaan mielipiteen selvittämistä ei pidetty tärkeänä.
Ainoa laajempi kysely kuntaliitoksesta on parin vuoden takaa, jolloin paikallinen valtalehti Keskisuomalainen teetti mielipidekyselyn Jyväskylän maalaiskunnassa. Kyselyn perusteella selvästi eniten kuntaliitosta vastustettiin työväestön keskuudessa ja suurinta liitoksen kannatus oli tuolloin yrittäjien ja johtotason henkilöiden keskuudessa.
Vasemmistossa hämmennystä
Suhtautuminen seudun kuntaliitokseen on jakanut eritoten vasemmistopuolueita. Aloite on ollut porvaripuolueilla ja vasemmisto on ollut puolustuskannalla ja altavastaajana.
Jyväskylän maalaiskunnassa niin sosialidemokraattien kuin myös vasemmistoliiton valtuutettujen selvä enemmistö on ollut itsenäisen kunnan jatkamisen kannalla. Tosin kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla Lauttamus (sd) on sooloilullaan vienyt kuntaa Jyväskylän esikaupunkialueeksi.
Jyväskylässä SDP:n ja vasemmistoliiton kanta liitokseen on ollut koko ajan myönteinen ja yhtynyt kaikessa porvarilliseen konsensukseen. SKP:n Jyväskylän valtuustoryhmästä Petri Toikkanen puolestaan päätti irtaantua kommunistien kuntaliitosta vastustavasta politiikasta ja loikkasi sitoutumattomana vasemmistoliiton ryhmään. Toikkanen ilmoitti samalla, ettei asetu enää ehdolle tulevissa kunnallisvaaleissa. Korpilahdella vasemmistoliittolaiset ovat olleet liitosta vastaan.
Vasemmiston kannalta tilanne on siis ollut hyvin haasteellinen ja aiheuttanut puolueiden kannattajissa hämmennystä.
Palvelut ja demokratia heikkenevät
Vasemmiston suhtautumista kuntaliitokseen ja päätösvallan keskittymiseen puitiin SKP:n Jyväskylän piirin järjestämässä keskustelutilaisuudessa juuri ennen historiallisia valtuustojen kokouksia.
Keskusteluun osallistuivat Jyväskylän maalaiskunnasta kunnanvaltuutetut Iris Heikkilä (sd) ja Vesa Välilä (vas) sekä Jyväskylän kaupunginvaltuutetut Riitta Tynjä ja Jaana Haapasalo. Vasemmistopuolueiden edustajat kyseenalaistivat valmistellun liitoksen.
Demarien Heikkilä oli sitä mieltä, että päätösvallan keskittämistä tarvitaan aktiivisten kansalaisliikkeiden kahlitsemiseksi. Hän mainitsi useita esimerkkejä kuinka maalaiskuntalaiset ovat viime aikoina puolustaneet palvelujaan.
– Liitossopimuksessa todetut leikkaustavoitteet johtavat väistämättä siihen, että Jyväskylän maalaiskunnan hyvin hoidetut ja toimivat palvelut tulevat liitoksen myötä heikkenemään.
Heikkilän mielestä kaikki olennainen on päätetty jossain pienessä porukassa ennakolta. Suurin osa kunnanvaltuutetuista on ollut tietojen saannissa tiedotusvälineiden varassa.
Kunnanvaltuutetut on pidetty tarkoituksellisesti pimennossa myös Vesa Välilän mielestä.
– Lisäksi liitoksen perustelut ovat olleet täyttä liirumlaarumia. Tosiasia kuitenkin on, että Jyväskylän maalaiskunnan tilinpäätös viime vuodelta on plussalla 6-7 miljoonaa, joten kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä, ja kunta on riittävän suuri huolehtimaan lain edellyttämistä velvoitteista.
Välilän mielestä kunnallisvaalit pitäisi käydä ensin. Vasta vaalien jälkeen kokoontuvan uuden valtuuston olisi pitänyt ottaa kantaa mahdolliseen liitokseen.
Kohti yksityistämistä
Kommunistien Riitta Tynjä kehotti kuntalaisia kysymään kuntaliitosten motiiveja. Tynjän mielestä kuntaliitoksissa lähipalvelut ja demokratia ovat uhattuina. Hän muistutti kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) todenneen, kuinka kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteena on kuntapalvelujen yksityistäminen.
– Liitosten avulla luodaan uusia rakenteita, jotta julkisten palvelujen alasajo onnistuisi helpommin. Yksityistä pääomaa ei erityisemmin kiinnosta pienen kunnan pienen terveyskeskuksen palvelutoiminnan hankkiminen, mutta osana isompaa kokonaisuutta kiinnostus on toista luokkaa.
Kriittisen vasemmiston keskustelutilaisuus Jyväskylässä osoittautui onnistuneeksi tilaisuudeksi, jossa yhteisesti voitiin todeta, että kuntapalvelujen ja demokratian puolesta on pidettävä kuntaliitosten jälkeenkin entistä kovemmin ääntä.
VESA LANKINEN