Epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa

Afganistanissa käydään täyttä sotaa. Viime vuonna afganistanilaiset joukot suorittivat 800 ilmaiskua 1 992 taistelutehtävässä ja maassa edelleen sotiva Yhdysvallat 615 iskua 5 162 tehtävässä.

Tällä hetkellä Taleban-liike pitää hallussaan noin 40 prosenttia Afganistanin pinta-alasta. Taistelua käydään siviilien keskellä, ja tästä vuodesta näyttää tilastojen valossa muodostuvan siviilien kannalta verisin sitten Yhdysvaltain hyökkäyksen 2001. Pelkästään ilmaiskuissa on menehtynyt tämän vuoden aikana pitkälti toista sataa siviiliä – Muista pommi- ja terrori-iskuista puhumattakaan.

Eivätkä sotatoimet ole lientymässä – päinvastoin. Donald Trump on lisäämässä amerikkalaisia joukkoja noin neljällä tuhannella sotilaalla. Yhdysvaltain hallitus joutui vastikään myöntämään, että Afganistaniin sijoitettujen joukkojen määrä on ollut suurempi kuin virallisesti on julkisuuteen kerrottu: tällä hetkellä joukkoja on maassa noin 11 000.

Suomi on vuoden 2015 loppupuolelta määrätietoisesti kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Ulkomaalaislaista poistettiin niin sanotun humanitaarisen suojelun perusteet, mitä perusteltiin EU-direktiivien noudattamisella. Direktiivit eivät kuitenkaan estä Suomea jatkaa kansainvälisen suojelun antamista direktiiviä laajemmalle henkilöpiirille.

Maahanmuuttovirasto on linjannut että sekä Afganistan että toinen imperialismin sotapesäke Irak ovat turvallisia maita, joihin voidaan palauttaa jopa kokonaisia perheitä pienine lapsineen. Virasto on kieltänyt poliittisen ohjauksen, mutta linjauksen taustalla on selvästi hallituksen turvapaikkapolitiikan kiristykset, jotka on tehty miellyttämään perussuomalaisten muukalaisvihamielistä agendaa.

Lisäksi hallitus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti merkittävästi heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Turvapaikanhakijan oikeusapu puhuttelussa kiellettiin muissa kuin erityistapauksissa, ja silloinkin oikeusapua saavat antaa vain oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Samaan aikaan lyhennettiin valitusaikaa kielteisestä päätöksestä yleisestä 30 päivästä 21 päivään. Tämä on merkinnyt muun muassa sitä, että valitusten määrä kielteisistä päätöksistä on räjähtänyt käsiin. Korkein hallinto-oikeus on myös palauttanut lukuisia kielteisiä päätöksiä takaisin Maahanmuuttovirastoon puutteellisen valmistelun vuoksi.

Julkisuudessa on ollut näkyvästi esillä Jyväskylän pakkopalautustapaus, jossa poliisi käytti joukkovoimaa ja väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.

Poliisin voimatoimin pakkopalautettava afgaaniperhe on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kotoisin Afganistanin Ghaznin alueelta. Suurin osa maakunnasta on tällä hetkellä Talebanin hallussa. On erittäin todennäköistä, että perhe joutuu kohtaamaan mielivaltaista vainoa, väkivaltaa ja jopa kuoleman. Esimerkiksi edellä mainitun humanitaarisen suojelun perusteella perhe olisi ollut oikeutettu turvapaikkaan.

Vuoden 2007 jälkeen sotateollisuuden voitot pelkästään Afganistanista ovat olleet yhteensä noin 100 miljardia dollaria.

Viranomaiset ovat kiristämässä merkittävästi paperittomien vainoa, ja myös kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden auttamista ollaan kriminalisoimassa. Tämä on vastoin paitsi oikeusoppineiden näkemyksiä (ks. esim. Oikeus-lehti 2/2017) myös koko oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Sen sijaan että turvapaikkapolitiikkaa ja ulkomaalaislakia muutettaisiin inhimillisempään suuntaan, hallitus aikoo tehostaa palautusprosessia. Eduskuntapuolueiden johtajien ympäripyöreät ja hurskastelevat lausunnot vain alleviivaavat tilannetta, johon Suomessa on ajauduttu: ihmis- ja perusoikeuksien polkemiseen liki mielivaltaisin perustein.

Kannattaa pitää mielessä Afganistanin pitkittyneen kriisin taustat. Se on Yhdysvaltain sotateollisuudelle edelleen hyvä liiketoimi. Amerikkalaisen Business Insider –lehden mukaan amerikkalaissotilaiden lisäksi Afganistanissa on noin 26 000 muuta toimijaa, jotka muun muassa hoitavat huoltoa ja rakentavat eri kohteita. Vuoden 2007 jälkeen sotateollisuuden voitot pelkästään Afganistanista ovat olleet yhteensä noin 100 miljardia dollaria.