Kommunistit vallassa Itävallan Grazissa
Itävallan viime syyskuisissa paikallisvaaleissa Itävallan kommunistinen puolue KPÖ sai liki 30 prosenttia äänistä maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Grazissa.
Kommunistipuolueen riveistä valitun pormestari Elke Kahrin myötä kaupungissa alkoivat puhaltaa poliittisen muutoksen tuulet. Kahr on nostanut politiikassa keskiöön kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden.
Kahr myös seisoo itse politiikkansa takana. Kahr tyytyy virassaan vain 1950 euron nettokuukausipalkkioon. Hän myös lahjoittaa reilut kolme neljännestä tuloistaan yhteiskunnan kannalta yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Rahat puoluetuista sosiaalisiin menoihin
Lisäksi kaupungin myöntämää puoluetukea on vähennetty 10 prosenttia siitä huolimatta, että vähennykset iskevät eniten johtavaan kommunistipuolueeseen. KPÖ menettää vuodessa tukea reilut 72000 euroa, konservatiivinen ÖVP 41000, vihreät 27000 ja ja äärioikeistolainen FPÖ vajaa 14000 euroa – valtuustoryhmien kokojen suhteessa.
Kaupunki kerää näin yli 124000 euroa. Rahat suunnataan erityiselle Graz hilft -sosiaalitilille. Tilin rahoja voidaan käyttää, mikäli asukkailla tulee väliaikaisia ja kiireellisiä tarpeita.
– Jos joku tarvitsee esimerkiksi kuulolaitteen tai mitä tahansa, mitä sosiaaliturva ei kykene heti korvaamaan, rahaa voidaan maksaa sosiaalitililtä, sanoo Elke Kahr.
Lähde
apnews.com
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.