Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Kommunistit vallassa Itävallan Grazissa
Itävallan viime syyskuisissa paikallisvaaleissa Itävallan kommunistinen puolue KPÖ sai liki 30 prosenttia äänistä maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Grazissa.
Kommunistipuolueen riveistä valitun pormestari Elke Kahrin myötä kaupungissa alkoivat puhaltaa poliittisen muutoksen tuulet. Kahr on nostanut politiikassa keskiöön kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden.
Kahr myös seisoo itse politiikkansa takana. Kahr tyytyy virassaan vain 1950 euron nettokuukausipalkkioon. Hän myös lahjoittaa reilut kolme neljännestä tuloistaan yhteiskunnan kannalta yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Rahat puoluetuista sosiaalisiin menoihin
Lisäksi kaupungin myöntämää puoluetukea on vähennetty 10 prosenttia siitä huolimatta, että vähennykset iskevät eniten johtavaan kommunistipuolueeseen. KPÖ menettää vuodessa tukea reilut 72000 euroa, konservatiivinen ÖVP 41000, vihreät 27000 ja ja äärioikeistolainen FPÖ vajaa 14000 euroa – valtuustoryhmien kokojen suhteessa.
Kaupunki kerää näin yli 124000 euroa. Rahat suunnataan erityiselle Graz hilft -sosiaalitilille. Tilin rahoja voidaan käyttää, mikäli asukkailla tulee väliaikaisia ja kiireellisiä tarpeita.
– Jos joku tarvitsee esimerkiksi kuulolaitteen tai mitä tahansa, mitä sosiaaliturva ei kykene heti korvaamaan, rahaa voidaan maksaa sosiaalitililtä, sanoo Elke Kahr.
Lähde
apnews.com
Kirjoittajan artikkelit
Suomalaisten rikkain eliitti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Varakkaat väistelevät veroja, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.
Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.
- ‹ edellinen
- 2 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.