Tiedonantajan numerossa 05/2024 jälleen paljon asiaa! Katso artikkelista, mitä uusin numero pitää sisällään.
Epäinhimillisyyden museossa seminaareja
Tänä syksynä on Helsingin Suvilahteen avattu väliaikainen Epäinhimillisyyden museo (Museum of Nonhumanity). Kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan ideoima museo on samalla taiteilijakaksikon Toisten historia -projektin kolmas osa. Se perehdyttää katsojan epäinhimillistämisen pitkään historiaan ja ilmenemismuotoihin. Tekijöiden mielestä epäinhimillistävä puhetapa on noussut esiin vihapuheessa, joka varjostaa tämänhetkistä yhteiskunnallista keskustelua.
Ihmisten eläimeksi leimaaminen on antanut pontta kansanmurhiin, rotusortoon ja orjuuden oikeuttamiseen.
Gustafsson ja Haapoja korostavat, että ihmisten eläimeksi leimaaminen on antanut pontta kansanmurhiin, rotusortoon ja orjuuden oikeuttamiseen. Halu erottaa ihminen muusta luomakunnasta on taustalla myös koko maapalloa koskevassa kriisissä: kestämätön luontosuhde ja muiden lajien tehdasmainen kohtelu on perusteltu ihmisen poikkeuksellisella paremmuudella.
Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija, jonka kolmas romaani Korpisoturi (Into) ilmestyi elokuussa 2016. Esikoisteos Huorasatu (Into 2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi ja on julkaistu Saksassa ja Ranskassa ja kääntyy parhaillaan turkiksi. Toinen romaani Anomalia (Into 2013) on ilmestynyt myös ranskaksi.
Terike Haapoja on Inkoossa ja New Yorkissa asuva suomalainen kuvataiteilija. Haapojan viimeisiä projekteja ovat olleet Closed Circuit – Open Duration -näyttely, joka käsitteli ihmisen ja luonnon suhdetta teknologian kautta, sekä Toisten Puolue -projekti joka ehdotti muotoa kaikki ihmiset ja lajit sisällyttävälle poliittiselle järjestelmälle. Haapoja kirjoittaa aktiivisesti taiteen alan julkaisuihin suomessa ja ulkomailla. Haapoja edusti Suomea Venetsian Biennalessa 2013, ja hänen työnsä on palkittu lukuisilla palkinnoilla ja apurahoilla.
Seminaarien sarja
Museoprojektiin liittyy myös seminaarien sarja. Sen aloittaa Suvilahden Tiivistämöllä toimittaja Maryan Abdulkarimin lauantaina 10. syyskuuta fasilitoima päivä, jossa ohjaajat Suvi West ja Pauliina Feodoroff sekä taiteilija ja suunnittelija David Muoz keskustelevat siitä, miten luoda tulevaisuus sorron määrittelemän menneisyyden kautta.
Epäihmisyyden museon laaja oheisohjelma käsittää filosofian, ihmisoikeuksien ja eläinoikeuksien asiantuntijoiden kuratoimia seminaareja, joissa etsitään tapoja ajatella yhteiskuntaa ja toisia elämänmuotoja avoimen ja eroja hyväksyvän etiikan kautta.
Sunnuntain 11. syyskuuta seminaarin kuratoi Amnesty Suomen vt. ihmisoikeustyön johtaja Pia Puu Oksanen. Yli rajojen! Sukupuolet ihmisoikeusajattelussa – suunta kohti vapaina virtaavia sukupuolikokemuksia? otsikolla yleisön kanssa keskustelevat Transforces-ryhmän Juha Kilpiä, Maru Hietala ja Aro Mielonen.
Molemmat seminaarit järjestetään klo 12–16.
Viikonloppuseminaarit jatkuvat lauantaina 17. syyskuuta teemalla Empatia, yhteisöllisyys ja moraali, jossa keskustelua johdattaa filosofi Elisa Aaltola ja aktivisti ja tutkija Sami Keto, jotka ovat toimittaneet muun muassa tietokirjan Eläimet yhteiskunnassa (Into).
Kirjoittajan artikkelit
Huhtikuussa Tiedonantajassa mm. leikkausten synkistä näkymistä, rikkaiden "verosuunnittelusta" ja lääkekorvausten kiemuroista. Sekä tietysti perinteiset vapputervehdykset!
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
- ‹ edellinen
- 4 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.