Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
EU kutsuu Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan sotilasjoukot liikkumaan vapaasti rajojensa sisällä
06.05.2021 - 19:45
(updated: 21.05.2021 - 13:02)
USA:n tankki saapuu Saksaan Defender Europe 2021 -sotaharjoitukseen. Kuvakaappaus DefenceNewsin videolta
Euroopan unioni valtuutti Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan liittymään sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) projektiinsa tänään, kertoo Morning Star. Unioni sallii näin maiden sotilasjoukkojen esteettömän liikkumisen unionin sisällä.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi, että päätös "tehostaa EU:n puolustusta ja vahvistaa turvallisuuttamme" nopeuttamalla armeijoiden siirtämistä mantereelle. Yhdysvalloilla on Euroopassa yli 70 000 sotilasta, ja se johtaa tällä hetkellä lähes 30 000 sotilaan Defender Europe 2021 -sotaharjoitusta Venäjän rajoilla Itämereltä Mustallemerelle.
Sotilaallisen liikkuvuuden PRY-projekti mahdollistaa sotilashenkilöstön ja sotilaallisten voimavarojen nopean ja saumattoman liikkumisen kaikkialla EU:ssa joko rauta-, maa-, ilma- tai meriteitse. Se on osa EU:n ehdottamaa pysyvämpää rakenteellista sotilasyhteistyötä, Pescoa, jota pidetään joillakin tahoilla askeleena kohti EU-armeijaa.
Päätöksen kyseenalaisuutta lisää se, että virallisesti puolueettomat maat kuten Irlanti, Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolella, mutta mukana Pescossa.
Britannian kommunistisen puolueen puheenjohtaja Robert Griffiths sanoo, että Yhdysvaltojen kutsuminen projektiin on "uuden kylmän sodan vaarallista kärjistymistä, mikä korostaa EU:n kasvavaa sotilaallista roolia". Hän kehottaa sosialisteja vahvistamaan rauhanliikettä Iso-Britanniassa ja kansainvälisesti Maailman rauhanneuvoston kautta.
EU-kriittisen, ammattiyhdistysaktiiveista koostuvan Trade Unionists Against the EU -liikkeen entinen puheenjohtaja Doug Nicholls sanoi Morning Starille, että ”EU:n lisääntyvä sotaisuus ja militarisointi" oli yksi syy siihen, että monet sosialistit Britanniassa äänestivät Brexitin puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.