EU:n perustuslakiansa
Viime viikonvaihteessa Berliinissä pidetyssä EEC:n eli EU:n 50-vuotisjuhlakokouksessa hyväksyttiin niin sanottu Berliinin julistus. Julistus on täynnä samoja tyhjiä, mahtipontisia ja omahyväisiä fraaseja, joita EU:n asiakirjat ovat jo ennestään pullollaan. Voisi siis päätellä, että uusi julistus on vain paremman puutteessa rustattu paperi, jolla edes jotenkin voitiin juhlistaa 50-vuotistaivalta ja peitellä unionin suuria vaikeuksia.
Julistuksella on kuitenkin tätä tärkeämpi tarkoitus, johon viittaa jo sen salamyhkäinen valmistelukin. Tarkoitus on Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaadetun EU:n perustuslain henkiin herättäminen.
Julistuksessa ei sanallakaan mainita epäluuloja herättävää sanaa "perustuslaki". Karhusta puhutaan kiertoilmauksin mesikämmenenä, kontiona ja otsona. Perustuslaista on kuitenkin kysymys. Julistuksen avainvirke viittaa EU:n perustuslakiin näin:
"Siksi tänään 50 vuotta Rooman sopimusten allekirjoittamisen jälkeen olemme sopineet yhteisestä tavoitteestamme, että Euroopan unionille luodaan uudistettu yhteinen perusta vuonna 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä."
"Yhteinen perusta" tarkoittaa EU:n perustuslakia riippumatta siitä, mitä muuta nimeä siitä mahdollisesti tullaan käyttämään. Saksan puheenjohtajakauden tärkein jäljellä oleva hanke on luoda suunnitelma siitä, miten jäsenmaat sitoutetaan EU:n perustuslain kuolleista herättämiseen ja samalla vältetään kansanäänestykset.
Varmuuden vuoksi julistusta eivät allekirjoittaneet kaikkien EU-maiden johtajat erikseen, vaan vain kolme henkilöä: EU:n puheenjohtajamaan edustaja, EU-komission puheenjohtaja sekä europarlamentin puhemies. Tosiasiassa julistuksella kuitenkin nuijittiin koko EU:n ja kaikkien unionimaiden yhteinen tavoite.
Tämänhetkisten tietojen mukaan perustuslaista on valmisteilla uusi versio, eräänlainen minisopimus. Käytännössä se on kuitenkin sama kuin kansanäänestyksissä kaadettu perustuslaki. Läpimenon helpottamiseksi sitä kuorrutettaneen sanahelinällä sosiaalisesta hyvinvoinnista. Tärkeimmät uusliberalistista politiikkaa, hyvinvointipalvelujen polkumyyntiä ja yksityistämistä, uuden EU-valtion luomista sekä unionin militarisointia koskevat klausuulit on kuitenkin tarkoitus säilyttää.
Suomessa Vanhasen–Heinäluoman hallitus viime vuoden lopulla esitti ja eduskunta farssimaisesti hyväksyi kaadetun EU:n perustuslain.
Eduskuntavaalit vahvistivat EU-kiihkoisinta oikeistoa, vaikka siinä sivussa myös EU-vastaista demagogiaa harjoittanut perussuomalaiset voitti. Koko tappion kärsineellä vasemmistolla pitäisi olla vakavan itsetutkistelun ja uudelleenarvioinnin paikka – myös EU-asioissa. Saman pitäisi koskea myös keskustaa, jonka EU-myötäily on jo kyllin rangaissut puolueen peruskannattajakuntaa.
Niin hyvää EU:n perustuslain uutta versiota ei ole tulossakaan, ettei sitä tulisi hylätä. Vähintäänkin mikä tahansa luonnos on alistettava kansanäänestykseen. On EU:n vastaisen ja EU-kriittisen taistelun uusi vaihe.
(ES)