EU:n uusliberalistinen politiikka on epäonnistunut surkeasti
Plan B -konferenssi kokoaa viikonloppuna 250 osallistujaa 21 maasta edistyksellisistä vasemmistopuolueista. Yhdessä puolueet edustavat noin 20 miljoonaa eurooppalaista äänestäjää. Mukana konferenssissa on myös kansalaisjärjestöjen, tiedotusvälineiden ja ammattiliittojen edustajia.
Tanskan Punavihreän allianssin (Enhedslisten) parlamentaarikko Pernille Skipper totesi, että EU:n ja talous- ja rahaliitto Emun edustama uusliberalistinen politiikka on epäonnistunut surkeasti.
– Kapitalismin näkymätön käsi ei ole vain näkymätön, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan, sanoi Skipper.
Hänen mukaansa tarvitaan vaihtoehto uusliberalistiselle unionille, vaihtoehto, joka asettaa ihmiset pääoman edelle.
Hollannin sosialistipuolueen (PACE) parlamentaarikko Tiny Kox huomautti, että EU:n talouskuri- ja leikkauspolitiikka murentavat niin vakavasti demokratiaa ja perusturvaa, että kyse on Euroopan laajuisesta ihmisoikeusrikoksesta. Kox syytti EU:ta erityisesti massatyöttömyyden ylläpitämisestä.
Vastarintaa ja tottelemattomuutta
Kansainvälisen velkojen laillisuutta tutkivan komission belgialainen jäsen Eric Touissant totesi, että joidenkin euromaiden kuten Kreikan ylivelkaantuminen on suoraa seurausta Euroopan raha- ja talousunioni Emun rakenteellisesta epätasapainosta, jota EU:n keskeiset talousmaat kuten Saksa ja Ranska käyttivät tietoisesti ja häikäilemättä hyväkseen. Touissantin mukaan valtaosa Kreikan veloista on laittomia ja velkoja pitäisi sen vuoksi leikata. Myös muissa euromaissa pitäisi velkoja tarkastella kriittisesti ja selvittää niiden taustoja ja laillisuutta.
Touissant piti mahdottomana EU:n tai euron uudistamista. Hän peräänkuulutti vastarintaa, tottelemattomuutta EU-komission ja keskuspankin vaatimuksia kohtaan.
– Vasemmiston on esitettävä, että lähtö euroalueesta on todellinen vaihtoehto. Se tuo toki vastakkainasetteluja ja ristiriitoja, koska on mahdotonta, että komissio tai Euroopan keskuspankki suostuisivat siihen hyvällä, arvioi Touissant.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.