Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
Euroopan vasemmiston edustajakokous Berliinissä
YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa143 jäsenvaltion tuella vuonna 2007. Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut sen toimeenpanoon. Suomi ei kuitenkaan ole ratifioinut maailman työjärjestön ILO:n yleissopimusta numero 169, joka edellyttää osapuolivaltioilta erityistoimia alkuperäiskansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, kulttuurien ja ympäristön suojelemiseksi.
– On merkittävää ja tärkeää, että eurooppalainen poliittinen toimija, Euroopan vasemmisto (EV) ja sen 40 jäsenpuoluetta, tukevat ja kannattavat alkuperäiskansojen oikeuksia ja saamelaisten taistelua hyväksymällä SKP:n aloitteen ILO 169:stä, sanoo aloitteen tekijä, SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen.
Alkuperäiskansat kohtaavat usein sortoa ja syrjintää, jotka koskevat heidän arvojaan, näkökulmiaan ja lakejaan.
Euroopan vasemmisto korostaa hyväksytyssä aloitteessa, että eri puolilla maapalloa alkuperäiskansat eivät voi nauttia perusoikeuksistaan samalla tavalla kuin valtaväestö. Alkuperäiskansat kohtaavat usein sortoa ja syrjintää, jotka koskevat heidän arvojaan, näkökulmiaan ja lakejaan.
SKP:n puheenjohtaja Väisänen pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan vasemmisto tukee jäsenpuolueidensa kampanjoita, jotka tähtäävät siihen, että Suomen hallitus hyväksyy saamelaisia koskettavan ILO 169 sopimuksen.
– Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa asuvilla saamelaisilla on oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan kuten ILO 169 sopimuksessa määritellään, sanoo Väisänen.
Yhteistyöhön solidaarisen Euroopan puolesta
Euroopan vasemmiston viidennen edustajakokouksen motto on ”Yhteistyöhön solidaarisen Euroopan puolesta.” Edustajakokous järjestettiin Berliinissä 16.–18. joulukuuta. Edustajakokoukseen osallistui 223 toveria eri EV:n eurooppalaisista 40 jäsen- ja tarkkailijajäsenpuolueesta. Kokouksen yli 100 kansainvälistä vierasta ja kokousta edeltänyt Latinalaisen Amerikan foorumi vahvistivat EV:n olevan kansainvälisen luokkataistelun kärkeä ja pystyvän kokoamaan yhteen maailman mittapuussakin merkittävästi vasemmistolaisia, punavihreitä ja kommunistisia voimia.
EV on perustettu Roomassa toukokuussa 2004. Berliinin kokouksessa 2016 hyväksyttiin uusia jäseniä niin, että tänään EV:ssä toimii yhteistyössä 40 puoluetta. Suomesta EV:n jäseniä ovat SKP ja Vasemmistoliitto.
SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen osallistui EV:n edustajakokoukseen Berliinissä. Väisänen valittiin EV:n hallitukseen, puheenjohtajien neuvostoon sekä henkilöstökomiteaan. SKP:n varapuheenjohtaja Susanna Rissanen valittiin EV:n hallitukseen.
Seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin ns. nelihenkinen kollektiivinen puheenjohtajisto.
Seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin ns. nelihenkinen kollektiivinen puheenjohtajisto; tähän valittiin puheenjohtajaksi tunnettu saksalainen poliitikko Gregor Gysi. ja varapuheenjohtajien tehtäviin Maite Mola (Espanjan kommunistinen puolue), Paulo Ferreiro (Italian Rifondanzione Comunista) ja Margarita Mileva (Bulgarian vasemmistopuolue). Berliinin kokous uudisti puolueen rakenteita perustamalla uuden 10 henkisen poliittisen sihteeristön. Vasemmistoliiton Dan Koivulaakso valittiin EV:n poliittiseen sihteeristöön.
EV:n edustajakokous piti tärkeänä alkaa koota laajempaa uutta vasemmistorintamaa fasismia, äärioikeistoa ja rasistista populismia, vapaakauppasopimuksia kuten TTIP ja CETA ja veronkiertoa vastaan. EV toimii voimistaakseen kansojen itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta entistä itsenäisempään taloudelliseen riippumattomuuteen. EV toimii työväenliikkeen ikiaikaisten tavoitteiden hengessä tasa-arvoisen yhteiskunnan ja yhdenvertaisuuden puolesta ja on solidaarinen maahanmuuttajille ja pakolaisille. EV tekee työtä rauhankulttuurin puolesta sotaa sekä vihan ja pelon lietsojia vastaan.
Eurooppalainen foorumi
Berliinissä hyväksytty poliittinen asiakirja nostaa esille idean alkaa rakentaa uutta vuosittain järjestettävää eurooppalaista puhujalavaa ja poliittista yhteistyöfoorumia kaikille nykymenoon tyytymättömille, edistyksellisille ja demokraattisille voimille. Uusi eurooppalainen foorumi vahvistaisi yhteiskunnallisen muutoksen joukkovoimaisuutta ja vasemmistolaisia voimasuhteista.
Foorumista tulee avoin, pluralistinen ja sen työtavat perustuvat osallistumiseen.
Foorumista tulee avoin, pluralistinen ja sen työtavat perustuvat osallistumiseen. Foorumin suunnitellaan vetävän puoleensa muun muassa ay-toimijoita, intellektuelleja, taiteilijoita, marxilaisia ja feministejä.
– Minusta voisimme alkaa jo puhua jo U-foorumista. U tarkoittaisi tässä yhtenäisyyttä Unity/ Unidad, Koko vasemmiston on hyvä ymmärtää, että yhtenäisyys tekee meistä voimakkaita ja yhtenäisyys tekee liikkeestämme suuren, sanoo SKP:n Väisänen.
Kirjoittajan artikkelit
Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.