Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että jatkossa koronapandemian tyyppisissä tilanteissa jumalanpalveluksia saisi rajoittaa kuten muitakin yleisötilaisuuksia. Nykyinen laki sallii muiden luento- ja yhteislaulutilaisuuksien rajoittamisen. Suomen tartuntatautilainsäädännön uudistaminen on käynnissä.
Keywords:
Finnwatch tutki: Carunan verovälttely jatkuu yhä
02.09.2021 - 06:00
(updated: 16.09.2021 - 14:49)
Sähkönjakeluyhtiö Caruna palvelee yli 700 000 asiakasta Suomessa. Kuvituskuva Pixabay
Suomi on menettänyt sähkönsiirtoyhtiö Carunan verosuunnittelun takia 10 miljoonaa euroa verotuloja vuonna 2020, arvioi Finnwatchin uusi selvitys. Finnwatch vaatii hallitukselta toimia korkovähennysrajoitusten korjaamiseksi budjettiriihessä.
Vuosi sitten Finnwatch paljasti suurimpien sähkönsiirtoyhtiöiden verovälttelyn maksaneen Suomelle 90 miljoonaa euroa vuosien 2015–2019 aikana. Tuoreen jatkoselvityksen perusteella tilanne ei näytä parantuneen.
– Verovälttely jatkuu niin kauan kunnes sen mahdollistava lainsäädäntö korjataan, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Ongelmana ovat Finnwatchin mukaan elinkeinoverolakiin sisältyvät korkovähennysrajoitukset. Niiden tehtävänä on kitkeä yritysten ulkomaille suuntautuvaa voitonsiirtoa, mutta lukuisten heikkouksien vuoksi ne eivät estä tehokkaasti verovälttelyä.
Yksi korkovähennysrajoitusten keskeisimmistä ongelmista on tasevapautukseksi kutsuttu poikkeussäännös, jonka nojalla yritys voi vapautua kokonaan korkovähennysrajoituksilta. Tuoreesta artikkelista selviää, että Caruna hyödyntää edelleen tätä lainsäädännön aukkoa. Tasevapautuksen nojalla Caruna saa vähennettyä verotuksessa sen omistajille maksettavat korot, jotka yltävät vuositasolla kymmeniin miljooniin euroihin. Korkoihin perustuvalla verosuunnittelulla yhtiö siirtää voitot veroparatiisina tunnettuun Hollantiin, minimoiden näin Suomeen maksettavan yhteisöveron.
Finnwatchin arvion mukaan tasevapautus on aiheuttanut Suomelle pelkästään Carunan kohdalla 10 miljoonan euron veromenetykset vuonna 2020.
– Hallitus on luvannut toimia korkovähennysrajoitusten korjaamiseksi. Budjettiriihessä on korkea aika lunastaa nämä lupaukset ja korjata korkovähennysrajoitusten ilmeisimmät ongelmat: tasevapautus ja liian korkealle asetetut ylärajat, sanoo Hietanen.
Carunan lisäksi Finnwatchin selvityksessä tarkastellaan Elenian rahoitusjärjestelyjä. Elenian operatiiviset yhtiöt ovat luopuneet aiemmin verosuunnittelussa käytetyistä konsernin sisäisistä lainoista, mutta konsernissa tehtyjen mittavien yritysjärjestelyjen seurauksena Elenialla on entistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää korkovähennysrajoitusten heikkouksia tulevaisuudessa.
Kirjoittajan artikkelit
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus.
Suomessa tuhansien ihmisten odotetaan osoittavan mieltään sunnuntaina 7. tammikuuta Gazassa tapahtuvaa palestiinalaisten kansanmurhaa vastaan. Helsingin lisäksi mielenosoituksia on luvassa ainakin Turussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Porissa ja Lappeenrannassa. Maailman tiettävästi pohjoisin tulitaukomielenosoitus järjestetään Inarissa.
- ‹ edellinen
- 10 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.