Hallitus leikkaa kunnilta toista miljardia vuodessa
Ministerit yrittävät johtaa äänestäjiä kuntavaalien alla harhaan väittäessään hallituksen lisäävän kuntien valtionavustuksia. Todellisuudessa Kataisen kuuden puolueen hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia yhteensä yli miljardilla vuodessa.
Kun lasketaan yhteen kuntien valtionosuuksien ja yhteisöverotuottojen pienentäminen, on kuntien menetys neljän vuoden aikana ainakin 4,5 miljardia euroa.
Hallituksella harhaanjohtavia lukuja
Hallitus väittää, että kuntien valtionavut kasvavat ensi vuonna 180 miljoonalla eurolla tästä vuodesta. Tähän lukuun on päästy laskemalla mukaan valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus ja väestön kasvun vaikutus. Nämä ovat kuitenkin lakisääteisiä korotuksia, joilla korvataan osa kuntien kustannusten noususta. Osa valtionapujen kasvusta on lisäksi vain kompensaatiota ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävistä muutoksista.
Kataisen hallitus leikkasi jo tämän vuoden budjetissa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa niitä leikataan vielä lisää 125 miljoonaa. Hallituksen päättämän kehysbudjetin mukaan näitä valtionosuuksia leikataan vuonna 2014 edelleen 125 miljoonaa ja vuonna 2015 vielä 250 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnilta on leikattu tänä vuonna kymmeniä miljoonia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja niiden indeksikorotukset jäädytetään, minkä takia kunnat menettävät vuosittain noin 50 miljoonaa euroa.
Kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta hallitus alensi jo tänä vuonna viisi prosenttiyksikköä, jonka seurauksena kunnat menettivät noin 260 miljoonaa euroa. Kun yhteisöveroprosenttiakin alennetaan, kompensoi hallitus tätä kunnille, nostamalla ensi vuonna kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta, mutta se jää edelleen 3,65 prosenttiyksikköä viime vuoden tasoa alhaisemmaksi.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.