Hallitusohjelma jyrää sen, minkä kuntapuitelaki jätti pystyyn

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19/2007.

Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma on kuntien, kuntalaisten ja palvelujen kannalta karua tekstiä. Sekin, minkä kuntapuitelaki jätti koskematta, menee sileäksi jos hallituksen linja toteutuu sellaisenaan.

Näin arvioitiin Tampereella pidetyssä SKP:n kuntaseminaarissa. Noin 50 osanottajaa eri puolilta maata pohti tilannetta ja tehtäviä omien kokemustensa ja tilaisuudessa pidettyjen alustusten pohjalta.

– Hallitus aikoo kilpailupolitiikan keinoin luoda yksityisten ja julkisten palvelujen tuottamiselle tasaveroiset edellytykset. Tämä on tosi merkittävä linjaus, ja sillä on toteutuessaan arvaamattomat vaikutukset, sanoi SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen avatessaan tilaisuuden.

Hän totesi, että kuntapolitiikassa hallitus ei pysty lunastamaan edes omia lupauksiaan, puhumattakaan kuntasektorin todellisista tarpeista.

– Kuntien palveluihin hallitus lupaa vain 250 miljoonan euron lisäykset, vaikka todellinen lisätarve on miljardiluokkaa. Kun tähän lisäsummaan pitäisi sisältyä mm. kuntien naisvaltaisten alojen palkankorotukset ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, raha ei yksinkertaisesti riitä, jatkoi Hakanen.

Kuntakamppailu nousee Hakasen mukaan entistä merkittävämmäksi, sillä kunta- ja palvelurakennemuutoksen avulla kaavaillaan julkisten palvelujen täysimittaista kaappausta yksityisen bisneksen haltuun.

– Eräisiin helsinkiläiseen säästösyistä lakkautettuihin kouluihin ollaan puuhaamassa yksityisiä kouluja. Ja pääkaupunkiseudulla useat yksityiset päiväkodit ovat ketjuuntumassa kovaa vauhtia. On pohdittava, miten tähän voidaan vastata osallistuvan demokratian keinoin, sanoi Yrjö Hakanen.

Paikallispolitiikan merkitys korostuu

Toisen alustavan puheenvuoron käytti sosiaalityön professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen. Hän totesi kunta- ja palvelurakennemuutoksen yhtenä päätavoitteena olevan kuntien määrän merkittävä vähentäminen.

– Kun kaavailtujen terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteistoiminta-alueiden minimikoko on 20 000 asukasta, Suomen noin 430 kunnasta vain noin 50 yltää nykyisellään tähän. Kupru merkitsee siis käytännössä suurta kuntien pakkoliitosaaltoa, totesi Heinonen.

Asia aiotaan ajaa vauhdilla läpi. Jari Heinonen kertoi, että valtioneuvosto on lähettänyt kunnille kirjeen, jonka mukaan kuntien tulee lähettää uudistuksen toteuttamiseen liittyvä selvitys tämän vuoden elokuun loppuun mennessä. Yhteistoiminta-alueiden on määrä aloittaa vuoden 2009 alussa.

– Kuntapuitelaki edellyttää toteutuakseen noin 130 lain muuttamista. Nyt tarvitaan valppautta kunnissa, ammatti- ja kansalaisjärjestöissä ja eduskunnassa. Paikallispolitiikan merkitys korostuu, muistutti Heinonen.

Mutta mistä kootaan tarvittavat vastavoimat? Vihreät on integroitu valtapolitiikkaa ja eduskuntavasemmiston tila ei lupaa määrätietoista oppositiopolitiikkaa porvarihallitukselle.

– Demarit arvioivat, että heidän 90 000:stä vaaleissa menettämästään äänestä 60 000 on mennyt kokoomukselle. Arvio voi olla oikea, mutta johtopäätös on väärä, jos he aikovat saada äänet takaisin myötäilemällä kokoomuksen politiikkaa, sanoi Heinonen.

Mutta politiikkaa on myös puoluepolitiikan ulkopuolella. Heinonen muistutti, että valtioneuvoston kuntakirjeen mukaan kuntien henkilöstöjärjestöjen kanta pitää näkyä kuntien vastauksissa tehtyyn kyselyyn.

– On vedottava hallituksen omaan paperiin, ja vaadittava että kuntien henkilöstöjärjestöt saavat äänensä kuuluviin tässä yhteydessä. Koko kunta- ja palvelurakennemuutos on saatava mahdollisimman laajasti kuntalaiskäsittelyyn, vetosi Jari Heinonen.

Jyvässeudun kokeilut pahasti vastatuulessa

Käytännön esimerkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelusta toi seminaariin Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, sosiaalityöntekijä Riitta Tynjä. Hän kertoi vastikään julki tulleesta hankkeesta muodostaa 135 000 asukkaan Suur-Jyväskylä neljän nykyisen kunnan pohjalta. Vaikka osa kuntapäättäjistäkin luuli uutista aprillipilaksi, asia tulee valtuustoon 4. kesäkuuta.

– Jyvässeudulla on viimeiset viisi vuotta puuhasteltu ns. verkostokaupunkihankkeen parissa. Hankkeen puuhamiehet ovat ajatelleet, että kun palveluja voidaan antaa yli kuntarajojen, ei niitä rajojakaan enää tarvita ja tämä on helppo tie kuntaliitoksiin, sanoi Tynjä.

Vapun jälkeen oli kutsuttu koolle hieman laajempi porukka näistä Jyväskylän seudun kunnista "tulevaisuusfoorumiin". Siellä konsultti totesi näistä verkostokaupunkihankkeista, että ne eivät ole edenneet, koska niistä ei ole nähty tulevan riittävästi taloudellista hyötyä, on huoli lähipalveluista ja pelätään yhteyden muihin palveluihin kunnassa katkeavan.

– Esimerkiksi pitkään valmisteltu päivähoitohanke kaatui mm., koska kaupunki esitti vaatimuksia tukipalvelujen ostamiseen omilta yhtiöiltään ja muut katsoivat tuottavansa ne itse paljon edullisemmin. Päivähoitohankkeessa oli maalaiskunnan tarkoitus toimia isäntäkuntana, kertoi Riitta Tynjä.

Mutta vaikka kaupunki tätä hanketta ajoi, niin kyllä ainakin lautakuntatason päättäjät pohtivat vakavina, kuinka pystyvät enää vaikuttamaan asioihin jossain toisen kunnan lautakunnan jäsenenä. Uhka demokraattisen päätöksenteon heikkenemisestä oli kouriintuntuva.

– Verkostokaupunkihanke kuvaa hyvin sitä, mitä meillä on kuntapuitelain seurauksena kunnissa odotettavissa. Ja enää ei ole kyse vapaaehtoisista toimista kuntien kesken, muistutti Riitta Tynjä.

HANNU OITTINEN