Palkkojen polkeminen ja yritysten voittojen kasvattaminen eivät paranna työllisyyttä.
Helsingin Roope Ankka & Tupu, Hupu ja Lupu
Helsingin kaupunki tekee tänä vuonna noin 446 miljoonaa euroa ylijäämää. Niitä ei aiota käyttää kaupungin palvelujen parantamiseen. Päinvastoin palveluja leikataan, vaikka myös ensi vuoden budjettiesitys on 120 miljoonaa ylijäämäinen.
– Helsingillä menee hyvin, mutta meneekö helsinkiläisillä, kysyi SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen keskiviikkona, kun kaupunginvaltuusto aloitti ensi vuoden talousarvion käsittelyn.
– Kun kuuntelee puheita, joilla budjettiesitystä on kehuttu, voi sanoa, että politiikassa eletään ”faktojen jälkeistä aikaa” muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Tämänkin kaupungin eliitti on etääntynyt kauas useimpien helsinkiläisten arjen todellisuudesta, kommentoi Hakanen valtuuston keskustelua.
”Esityksen mukaan toimintamenot vähenevät, vaikka asukkaiden määrä kasvaa vuodessa 6 500 – 8 000.”
– On kehuttu, että ”lisätään” määrärahoja palveluihin, vaikka tosiasiassa määrärahat on jäädytetty tai niitä leikataan. Esityksen mukaan toimintamenot vähenevät, vaikka asukkaiden määrä kasvaa vuodessa 6 500 – 8 000.
Helsingin johto muistuttaa Hakasen mielestä yhä enemmän saitaa Roope Ankkaa, joka istuu valtavan rahakasan päällä.
– Kaupungin palvelujen karsiminen sopii kokoomuksen tavoitteisiin yksityisten markkinoiden laajentamisesta. Mutta miten sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto voivat olla mukana sopimuksessa, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista ja heikentämistä samaan aikaan kun Helsinki tekee satojen miljoonien ylijäämää.
Kokoomus ja firmat voittavat
Hakasen mielestä budjettineuvottelujen tulos oli kokoomuksen voitto 10 – 1, ja tappio helsinkiläisille.
– Voittajiksi selvisivät myös kokoomuksen Lasse Männistön, Laura Rädyn ja kumppaneiden edustamat yksityiset firmat, joille ohjataan lisää verovaroja lisäämällä palveluseteleiden osuutta ja laajentamalla kilpailuttamista muun muassa terveys-, ruoka- ja siivouspalveluissa.
Hakanen teki sitoutumattoman René Hurstin kannattamana kymmenen esitystä määrärahojen lisäämiseksi työllisyyteen, vanhuspalveluihin, perusterveydenhuoltoon, sosiaalityöhön, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, kirjastoille, kulttuuriin, nuorisotyöhön, työväenopistolle ja työntekijöiden palkkaukseen.
Lisäksi Hursti esitti nelikohtaisen ehdotuksen sote-palvelujen määrärahojen lisäämiseksi 21 miljoonalla ja kristillisten Mika Ebeling 30 miljoonan lisäämistä investointibudjettiin muun muassa koulutilojen korjaamiseksi. Muut valtuustoryhmät kannattivat 4,7 miljardin euron budjettiesityksen hyväksymistä muutoksitta.
Valtuusto äänestää budjetista seuraavassa kokouksessa marraskuun lopussa.
Kirjoittajan artikkelit
Henkilöstö on muutakin kuin kuluerä, toteavat JUKO, JHL ja Pardia.
Turkin imperialistisen sotapolitiikan vastustaminen on saanut ihmisiä liikkeelle koko viikon ajan Helsingissä.
- ‹ edellinen
- 46 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.