Helsingin yliopistossa lakkovaroitus
Yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät lakkovaroituksen. Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa lakkona 28. helmikuuta, jos neuvottelutulokseen ei päästä ennen sitä.
Yliopistosektori on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta alkaen. Neuvottelut eivät etene, sillä yliopistotyönantajia edustava Sivistystyönantajat haluaa jääräpäisesti sanella palkat eikä halua neuvotella mistään yliopistolaisten työelämää kehittävistä työehdoista.
– Työnantajan väheksyvä asenne henkilöstöä kohtaan on näkynyt yli kahden kuukauden neuvotteluprosessin ajan. Tässä tilanteessa meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vauhdittaa neuvotteluja painostustoimien kautta, henkilöstön pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia painottavat.
Kohdennettu työtaistelu toteutetaan Helsingin yliopistossa lakkona 28. helmikuuta kello 0.00-24.00 välisenä aikana, jos neuvottelutulokseen ei päästä 27. helmikuuta mennessä. Jos ratkaisua ei synny, järjestöillä on valmius tehdä päätöksiä työtaistelutoimien laajentamisesta. Sivistystyönantajien tilastojen mukaan HY:ssä oli henkilöstöä yhteensä 6 680.
Henkilöstö muutakin kuin kuluerä
Pääsopijajärjestöt korostavat, että monien vuosien massiivisten rahoitusleikkausten ja henkilöstönvähennysten jälkeen henkilöstöä on kohdeltava muunakin kuin kulueränä. Valtion rahoitusleikkaukset on jo kompensoitu massiivisilla henkilöstön vähennyksillä. Monien henkilöstöryhmien kohdalla palkkakehitys on ollut negatiivista.
"On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta."
– Yliopistoilla on varaa kohtuullisiin ja julkisen sektorin tasoisiin palkankorotuksiin toiminnan kärsimättä. Esimerkiksi vuonna 2016 yhdenkään yliopiston tilinpäätös ei ollut alijäämäinen. On surullista, että työantaja esittää taloustiedoista valikoitua totuutta, pääsopijajärjestöt korostavat.
– Yliopistojen menestys perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Vaatimattomat palkankorotusesitykset ja haluttomuus kehittää yliopiston työntekijöiden työelämää eivät arvosta henkilöstön tekemää tärkeää työtä. Tämän on vihdoinkin loputtava, pääsopijajärjestöt jatkavat.
Edellisen kerran yliopistosektorille on annettu lakkovaroitus vuonna 2010, kun yliopistohenkilöstölle neuvoteltiin ensimmäistä työehtosopimusta. Yliopistouudistuksen myötä henkilöstö siirtyi virkasuhteista työsuhteisiin.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.