Helsinki ajaa alas vanhusten laitoshoidon

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 44/27.11.2009

Vanhusten määrä kasvaa ennusteiden mukaan Helsingissä voimakkaasti ainakin 2020-luvulle asti. Mitä tekee tässä tilanteessa Helsingin kaupunki? Se ajaa alas vanhusten laitoshoitoa ja lopettaa pitkäaikaissairaalat! Kaupunginvaltuusto päätti asiasta keskiviikkona tuntien keskustelun jälkeen äänin 49-35.

Päätös merkitsee Kivelän, Koskelan ja Myllypuron pitkäaikaissairaaloiden lopettamista. Ne muutetaan sosiaaliviraston vanhustenkodeiksi. Suursuon sairaalasta tulee akuuttisairaalan kuntoutusyksikkö. Näissä sairaaloissa on nyt yhteensä 1200 potilasta.

Muutos toteutetaan kovalla kiireellä tammikuun alusta lukien, vaikka mitään konkreettisia suunnitelmia ei ole vielä edes tehty. Ensimmäisessä vaiheessa vähennetään tänä ja ensi vuonna 200 pitkäaikaissairaansijaa ja 120 henkilöstön vakanssia.

Valtuusto torjui kokoomuksen ja vihreiden johdolla ensin RKP:n Nils Torvaldsin palautusesityksen, sitten SDP:n Tarja Kantolan ehdotuksen muutoksen siirtämisestä syksyyn ja lopulta SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakasen hylkäysesityksen.

Vanhukset ja työntekijät sivuutettiin

Pitkäaikaissairaaloiden potilaat ja heidän omaisensa vetosivat valtuutettuihin adressilla, jossa todetaan, että "suunnitelma on epärealistinen, hoitoa tarvitsevien olosuhteita heikentävä, hoitoa huonontava ja joissain tapauksissa jopa terveyttä ja elämää vaarantava". Myös sairaaloiden ja terveyskeskuksen henkilöstö vastusti muutosta.

– Valmisteluvaiheessa on sivuutettu ne, joita asia koskee – niin vanhukset, henkilöstö kuin terveys- ja sosiaalilautakunnat, totesi Yrjö Hakanen.

– Esitys perustuu tilintarkastusfirma KPMG:n selvitykseen, josta puuttuu kokonaan palvelutarpeiden ja hoitotyön sisällöllinen arvio.

Menoja leikataan

Kokoomus ja vihreät perustelivat pitkäaikaissairaaloiden lopettamista palvelujen keskittämisellä ja siirtymisellä kodinomaiseen hoitoon. Hakanen totesi perustelut vähintäänkin kyseenalaisiksi.

– Tekeillä ei ole mitään kotihoidon vahvistamista, kaupungin palveluasuntojen rakentamista eikä sairaanhoidon ja kuntoutuksen lisäämistä. Päinvastoin taloussuunnitelman mukaan vanhuspalveluista leikataan seuraavan kolmen vuoden aikana 13,5 miljoonaa euroa ja terveyspalveluista 32 miljoonaa. Kotihoidon käynnit jäädytetään kolmeksi vuodeksi.

Hakanen piti koko lähtökohtaa vanhusten pitkäaikaishoidon keventämisestä suorastaan julmana.

– Ministeriön suositusten mukaan hyvä hoito edellyttää pitkäaikaissairaiden kohdalla 0,8 työntekijää yhtä potilasta kohti. Helsingin pitkäaikaissairaaloissa luku on noin 0,6 ja sosiaalivirastossa vain 0,5 hoitajaa. Menojen karsimisen sijasta pitäisi siis lisätä työntekijöitä kolmanneksella.

Pitkäaikaissairaaloiden lopettaminen voi johtaa päivystys- ja akuuttisairaaloiden ruuhkautumiseen ja sen myötä kasvaviin kustannuksiin. Vanhainkotien muuttaminen palveluasunnoiksi lisää puolestaan vanhuksille tulevia maksuja.

Yksityistäminen taustalla

Yrjö Hakanen arveli, että hankkeessa on menojen vähentämisen ohella kyse pyrkimyksestä lisätä yksityisten palvelujen ostoja. Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (kok) on kertonut Kauppalehdessä (12.10.), että on poliittisesti helpompaa lisätä yksityisten palvelujen osuutta sosiaalitoimessa kuin terveydenhuollossa. Kokkonen uskoo laitoshoidon vähentämisen lisäävän yksityisten palvelujen ostamista. Sairaalahoitoa ei voi lain mukaan korvata palveluseteleillä, mutta sosiaalitoimen palveluasumista voi, muistutti Hakanen.

Sosiaaliviraston vanhuspalvelujohtaja Arja Peiposen lausunto seuraavan aamun Helsingin Sanomille vahvisti Hakasen epäilyt:– Palveluasumisen puolella tulee koko ajan tuottajia lisää, Peiponen uskoo. (TA)