Tämän päivän lakot ovat olleet vastaisku hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja heikennyksiä kohtaan, jotka kohdistuvat työväkeen ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
Helsinki teki koronavuonna 500 miljoonaa euroa ylijäämää
Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen luvut hätkähdyttävät. Kaupunki teki keskellä koronakriisiä 499 miljoonaa euroa ylijäämää ja koko kaupunkikonsernin yhteenlaskettu ylijämä on 569 miljoonaa.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista syyttää kaupungin johtoa tolkuttomasta ylijäämien kasaamisesta helsinkiläisten palvelujen ja hyvinvoinnin kustannuksella.
– On suorastaan järkyttävää lukea tilinpäätöksestä, että kaupungin pankkitileillä makaa 1 628 miljoonaa euroa ylimääräisiä rahavaroja samaan aikaan kun terveydenhuollossa, vanhusten hoivassa, kouluissa, lastensuojelussa ja monissa muissa palveluissa on huutava pula resursseista, kommentoi toimittaja Yrjö Hakanen.
Mitä tekisit 500 miljoonalla?
Asukkaiden Helsinki -yhteislista käynnistää kyselyn helsinkiläisille: Mitä tekisit 500 miljoonalla? Kysely toteutetaan aluksi verkossa, mutta koronarajoitusten hellittäessä yhteislistan ehdokkaat aikovat kiertää keräämässä ehdotuksia myös eri puolilla kaupunkia.
– Asukkailla on taatusti hyviä ideoita siitä, mihin rahaa tarvitaan. Aiomme tehdä niiden pohjalta valtuustolle ehdotuksen siitä, miten osa ylijäämistä ohjataan jo tänä vuonna palveluihin, työllisyyteen ja muun muassa kulttuuritoimijoiden tukeen, kertoo laulaja Merikukka Kiviharju.
Kaupungin tiedote vaikeni ylijäämästä
Jättimäisen ylijäämän kerääminen keskellä koronakriisiä on asia, josta kaupungin johto ei halunnut tiedottaa. Tilinpäätöksestä kaupungin sivuilla julkaistussa ja medialle lähetetyssä tiedotteessa ei edes mainita 500 miljoonan euron ylijäämää. Luku löytyy vain, jos käy läpi 228-sivuisen tilinpäätöskirjan.
– Lain mukaan kunnan ja sen palvelujen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Piilottelemalla jättimäisiä ylijäämiä Helsingin johto yrittää peitellä sitä, että palveluja on tietoisesti jatkuvasti alibudjetoitu, arvioi Yrjö Hakanen.
– Eikö kaupunginvaltuustossa kukaan viitsi lukea tilinpäätösten lukuja vai vievätkö pormestari ja talousjohto valtuutettuja kuin lammaslaumaa, hän kysyy.
Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää.
Rahaa enemmän kuin velkoja
Kaupunkikonsernin rahavarat kasvoivat koronavuonna yli 200 miljoonalla eurolla ja olivat viime vuoden lopussa 1 320 miljoonaa. Koko kaupunkikonsernilla oli yhteensä rahaa pankkitileillä ja kassassa yli 1 628 miljoonaa.
Valtion avustusten ansiosta koronan vaikutuksen jäivät kaupungin taloudessa lähes neutraaleiksi – mitä samaa ei voi sanoa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden osalta.
Tilinpäätöksestä ilmenee, että kaupungin velat vähenivät ja lainasaatavia on peräti kaksi kertaa enemmän kuin velkoja. Lainaa kaupungilla oli vuoden lopussa 992 miljoonaa ja lainasaamisia 1 895 miljoonaa euroa.
Kokonaisuutena kaupunkikonsernin tulos on vielä tilinpäätöksessä esitettyä parempi, koska kaupungin omistamien yhtiöiden tuloksista osa on jätetty yhtiöiden omaan pääomaan ja niiden investointeihin.
Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää. Sitä on kertynyt kaupungin taseeseen jo 6,1 miljardia euroa.
Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin?
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että ylijäämä siirretään kaupungin taseen omaan pääomaan ja muutama miljoona rahastoihin.
– On käsittämätöntä, että kaupunginhallituksessa kukaan ei esittänyt 500 miljoonan ylijäämistä siirrettäväksi yhtään ainoaa euroa esimerkiksi koronakriisin hoitamiseen ja muihin kiireellisesti lisää rahoitusta tarvitseviin kohteisiin, Hakanen ihmettelee.
Kuntavaaleihin muodostettu Asukkaiden Helsinki -yhteislista vaatii, että valtuusto osoittaa ylijäämistä ainakin sadan miljoonan euron lisärahoituksen jo tänä vuonna peruspalveluihin, joiden rahoitus on talousarviossa selvästi alimitoitettu. Samalla yhteislista esittää, että valtuusto luopuu ensi vuoden budjetille esitetystä tavoitteesta kerätä taas ylijäämää. Seuraavan budjetin valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa arviot palvelutarpeista, niiden kasvusta ja rahoitustarpeista.
Kirjoittajan artikkelit
Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Eroakirkosta-palvelu avattiin 21.11.2003 ja sen kautta on kahden vuosikymmenen aikana eronnut yli 850 000 valtionkirkkojen jäsentä. Tampereella, joka on myös palvelun kotikaupunki, järjestetään perjantaina juhlaseminaari palvelun eri vaiheista sekä kirkosta eroamisen historiasta ja tulevaisuudesta.
- ‹ edellinen
- 8 / 94
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.