Hikipajan orjat osuuskunnan töihin Argentiinassa
Säällisiä työehtoja ajava Puhtaat vaatteet -kampanja etenee Argentiinassa. Parikymmentä vaatevalmistajaa on jo sitoutunut takaamaan työntekijöilleen kunnon työehdot.
Osuuskunta 20 de Diciembren vaatetehtaassa pidetään ruokatunti ja työpäivän pituus on seitsemän tuntia, jotta vanhemmat ehtivät hakea lapsensa koulusta.
Lounastunti ja työaika löytyvät myös Argentiinan laista, mutta osuuskunnan perustaneen La Alameda -säätiön mukaan suurin osa pääkaupunkiseudun 3 000 hikipajasta ei piittaa säädöksistä. Kansainväliseen Puhtaat vaatteet -kampanjan kuuluvaan järjestön mielestä niissä teetetään orjatyötä.
– Saimme lautasellisen kehnoa ruokaa ja senkin jaoimme lastemme kanssa, kertoo bolivialainen Susana Chiura.
Hän on nykyään osuuskunnan jäsen, mutta Argentiinaan hänet toi perulainen hikipajan omistaja.
– Hän lupasi hyvän työpaikan ja asunnon. Perillä huomasimme, että meille oli puhuttu palturia. Pääsimme ulos vain lauantai-iltapäivisin. Kauppareissut tehtiin valvotusti tehtaan omistajan kyydillä, Chiura kertoo.
Chiura oli muiden hikipajatyöläisten tavoin viimeinen linkki ketjussa, jonka alkupäässä ovat työntekijöiden asemasta tietämättömät tai piittaamattomat vaatefirmat.
Orjatyötä lukituin ovin
Susana Chiura jakoi pienen ja huonosti ilmastoidun huoneen vanhimman poikansa kanssa. Hänen palkkansa oli vain murto-osa lain määrittelemästä minimistä, ja työaika venyi aamukuudesta puolille öin. Palkasta nipistettiin joka kuukausi matkakuluja sekä vuokra ja ruokaraha.
La Alameda -säätiön mukaan Chiura oli muiden hikipajatyöläisten tavoin viimeinen linkki ketjussa, jonka alkupäässä ovat työntekijöiden asemasta tietämättömät tai piittaamattomat vaatefirmat.
Naisten vaateliike Vero Viran omistaja Verónica Virasoro ostaa vaatteita osuuskunnalta. Hän on myös mukana Puhtaat vaatteet -verkostossa, jonka tavoitteena on orjuuden poistaminen Argentiinan tekstiiliteollisuudesta.
Kun Virasoro halusi nähdä paikan, jossa vaatteita tehdään, hän törmäsi suljettuun oveen.
– Minusta homma haiskahti. Lukkojen takana piilotellaan aina jotain.
Virasoro uskoo, että moni suunnittelija tilaa tuotteensa hikipajasta, koska se tulee halvaksi. Osa ei edes ymmärrä tekojensa seurauksia.
Kuolema herätti kuluttajat
Huhtikuussa 2015 kaksi bolivialaispoikaa menehtyi tulipalossa buenosairesilaisessa hikipajassa, jossa he myös asuivat.
– Sen jälkeen me saimme useita puheluita tuohtuneilta ihmisiltä, jotka kysyivät, kenen vaatteisiin he voivat pukeutua. Paljastimme useita hikipajoissa tuotteensa valmistuttavia brändejä, ja se sai ihmiset huolestumaan, kertoo osuuskuntaa johtava Tamara Rosenberg.
– Aloimme korostaa asiakkaillemme, että on mahdollista tuottaa muotivaatteita kelvollisissa työoloissa. Osuuskunta saa tilauksia suunnittelijoita, jotka välittävät ihmisoikeuksista ja laskuttavat tuotteistaan kohtuullisesti.
Tuotteet hinta ei kerro työoloista mitään, sillä moni kallis brändi teettää vaatteensa hikipajoissa.
– Siellä tehdään 16 tunnin työpäivää noin 300 euron kuukausipalkalla, Rosenberg selittää. Osuuskunnan tehtaassa työaika on seitsemän tuntia ja palkka voi nousta 450 euroon.
Osuuskunta ja suunnittelijat ovat jo järjestäneet eettisen muodin näytöksiä. Rosenbergin suunnitelmissa on luoda reilulle muodille oma tunnuksensa, joka takaa, etteivät vaatteet ole veren tahrimia.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.