Hugo Chávez menehtyi syöpään
Venezuelan varapresidentti Nicolás Maduro ilmoitti tiistai-iltapäivänä paikallista aikaa, että 58-vuotias presidentti Hugo Chávez Frías oli menehtynyt syöpään. Chávez oli taistellut vaikeaa sairautta vastaan viimeiset kaksi vuotta.
Chávez esiintyi viimeisen kerran julkisesti 8. päivänä joulukuuta 2012, jolloin hän kertoi terveydentilastaan medialle.
Venezuelan bolivaariset puolustusvoimat (FANB) ja poliisi (PNB) osallistuvat nyt erityisoperaatioon eri puolilla maata. Operaation tarkoituksena on rauhan takaaminen ja kansalaisten surutyön tukeminen.
”Venezuela tarvitsee nyt rohkeutta”
Maduro vetosi puheessaan kansan apuun.
– Kunnioituksen ja rauhan on kuljettava käsi kädessä. Kutsumme kaikkia maanmiehiä valvomaan rauhaa. Kannamme vastuun komentajan Hugo Chávezin rukouksista ja hänen poliittisen työnsä jatkuvuudesta.
Maduro kiitti veljesmaiden presidenttejä solidaarisuudesta ja korosti sitä rakkautta, mitä näiden maiden kansojen keskuudessa tunnetaan eteläamerikkalaista valtionpäämiestä kohtaan. Chávez toteutti elinaikanaan maanosan vuosikymmeniin tärkeimpiä projekteja.
Varapresidentti Maduro pyysi kansalaisia saattamaan Chávezin viimeiselle matkalleen ja tekemään sen yhdessä vapauden ja itsenäisyyden kansakunnalta perivänä perheenä.
– Tarvitsemme paljon rohkeutta ja hengen lujuutta. Meidän on pidettävä yhtä enemmän kuin koskaan. Aiomme olla jättiläismäisen miehen perillisiä ja lapsia, sen suuren miehen, joka Hugo Chávez oli ja tulee aina olemaan muistoissamme.
Aiemmin puolenpäivän aikoihin varapresidentti kertoi oikeiston hyökkäyksistä, joiden tarkoituksena on luoda epävakautta maan sisällä. Maduro ilmoitti, että maasta oli karkotettu kaksi yhdysvaltalaista virkamiestä. He olivat yrittäneet värvätä entisiä sotilaita.
Presidentinvaalit tulossa pian
Venezuela viettää parhaillaan seitsemän päivän kansallista sukuaikaa. Lisäksi muun muassa Ecuadorin presidentti Rafael Correa julisti kolmen ja Kuuban presidentti Raúl Castro kahden päivän suruajan. Tulevana perjantaina on tarkoitus viettää viralliset hautajaiset, joihin saapuvat eri Latinalaisen Amerikan maiden presidentit.
Venezuelan perustuslain mukaan maassa on järjestettävä väliaikaisen presidentin koolle kutsumat uudet vaalit 30 päivän sisään. Todennäköisesti Madero asettuu ehdolle Bolivaarisen Vallankumoustyön jatkamiseksi Chávezin seuraajana. Chávez toimi Venezuelan presidenttinä helmikuun toisesta päivästä 1999 aina kuolemaansa saakka maaliskuun 5. päivänä kuluvaa vuotta 2013.
Chávezin perintöä on jatkettava
SKP:n pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen toteaa, että Hugo Chávezin merkitys Venezuelan todellisen demokratian ja sosialismin kehitykselle, kansan itsemääräämisoikeuden vahvistumiselle ja hyvinvoinnille on kiistatonta.
– Yksi maailman radikaalin vasemmiston johtohahmoista on nyt jättänyt meille vakavan ja arvokkaan perinnön jatkaa ja kehittää koko kansaa osallistavaa politiikkaa. Chávez osoitti, että vastarinta oikeistovoimia, uusliberalismia ja rahanvaltaa vastaan on mahdollista.
Väisänen muistuttaa, että myös Suomen kommunistit ovat osa kansainvälistä edistyksellistä muutoksen liikettä.
– Uskallan arvella, että Chávez toivoisi, että suremisen sijaan vahvistaisimme luokkatietoista taistelua Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Chávezin testamentin hengessä haastan kaikki edistykselliset punavihreät, radikaalit vasemmistovoimat ja kommunistit joukolla 13.–14. maaliskuuta mukaan eurooppalaisena leikkauspolitiikan vastaisina toimintapäivinä kaduille koko maassa.
Lähde: Telesur
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.