Hyökkäys Iraniin?
Yhdysvallat on saattanut päätökseen suuret sotaharjoituksensa Persianlahdella lähellä Iranin aluevesiä. Sotalaivaston Persianlahdelle keskittämisen tarkoitus on USA:n selityksen mukaan "lähettää varoitus Teheranille" sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 1747. Päätöslauselma langettaa Iranille merkittäviä taloudellisia pakotteita kostoksi sille, ettei Iran ole suostunut USA:n vaatimuksiin lopettaa uraanin rikastamista.
Ydinsulkusopimuksen mukaan Iranilla on laillinen oikeus rikastaa uraania rauhanomaisiin tarkoituksiin. Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajat eivät ole löytäneet merkkiäkään siitä, että Iran olisi poikennut tästä.
USA:n sotaharjoituksiin Iranin rannikolla osallistui kahden lentotukialuksen, USS John C. Stennisin ja USS Dwight D. Eisenhowerin, johtamaa iskuryhmää mukanaan noin 10 000 miestä ja yli sata lentokonetta. Kolmas lentotukialus USS Nimitzin johtama iskuryhmä on matkalla Persianlahdelle ja sen on määrä olla perillä tämän kuun loppupuolella.
Sotaharjoitukset järjestettiin samaan aikaan, kun diplomaattinen ja sotilaallinen jännitys nousi uudelle tasolle Iranin vangittua 15 Britannian laivaston merisotilasta, jotka partioivat HMS Cornwall -partioveneellä Iranin mukaan sen aluevesillä.
Britannian ja USA:n hallitukset ovat valtamedian avustuksella käyttäneet tätä välikohtausta vastakkainasettelutilanteen luomiseksi Iranin kanssa.
Virallisen brittiväitteen mukaan vangitut sotilaat olivat Irakin aluevesillä. Britannian hallitus julkisti jopa kartan tämän todistamiseksi. Todellisuudessa kartassa olevaa Iranin ja Irakin merirajaa ei ole olemassakaan, vaan raja on Britannian hallituksen vetämä. Vain Irak ja Iran voivat sopia keskinäisestä rajastaan, ja sitä ne eivät ole koskaan tehneet Persianlahdella vaan ainoastaan Shatt al-Arabin kohdalla, koska siellä on myös maarajaa. Jos taas hyväksytään Britannian hallituksen esittämät koordinaatit HMS Cornwallin ja välikohtauksen sijainnista, kummatkin olivat lähempänä Iranin kuin Irakin maaperää.
Vielä olennaisempaa on kuitenkin muistaa, että Bushin hallinto – todennäköisesti liittolaistensa Britannian ja Israelin tuella – on suunnitellut hyökkäystä Iraniin mahdollisesti jo tänä keväänä. Siksi ei ole yllättävää, jos sen aloittamiseksi etsitään taas kerran uutta tekosyytä.
Olivatko brittiläiset merisotilaat vangeiksi joutuessaan suorittamassa rikollista vakoiluoperaatiota Iranin vesillä osana tekosyyn valmistelua sodalle? Vai vangitsiko Iranin vallankumouskaarti heidät Irakin vesillä puolustuksellisena poliittisena manööverinä, vastauksena USA:n ja Britannian salaisille provokaatioille, jotka ovat olleet käynnissä jo kuukausia ja laajenevat?
Tunnetusti USA:n salaiset kommandojoukot ovat toimineet Iranin alueella jo yli vuoden. Muutama kuukausi sitten George W. Bush antoi henkilökohtaisesti määräyksen provokatiivisista salaisista operaatioista, joiden tarkoituksena on houkutella Iran sotaan. Iranin tiedusteluministeri väitti äskettäin Iranin paljastaneen sadan CIA:n ja Mossadin agentin verkoston. USA:n sotilaslentokoneet ovat toistuvasti loukanneet Iranin ilmatilaa, viimeksi viime sunnuntaina.
Tammikuussa USA:n joukot hyökkäsivät Arbilissa Pohjois-Irakissa Iranin konsulaattiin ja pidättivät viisi iranilaista diplomaattia. Lännen joukot ovat siepanneet muitakin iranilaisia, muun muassa korkea-arvoisia vallankumouskaartin upseereita. Jokin aika sitten Mossad salamurhasi yhden Iranin johtavista ydinfyysikoista. Ja niin edelleen.
USA:n sotaharjoitukset sekä Persianlahden välikohtaus ja siihen liittyvät uhkailut ovat selvästikin osa laajempaa hyökkäyksen valmistelua ja tekosyyn hakemista sille.
Viime viikonvaihteessa maailmalle levisi uutisia, joiden mukaan USA on valmis aloittamaan ohjushyökkäyksen Iranin ydinlaitoksia vastaan jo tässä kuussa, kenties 6. huhtikuuta eli pitkänäperjantaina. Kerrottiinpa aikahaarukkakin: aamun kello 4:n ja iltapäivän kello 16:n välillä.
Venäläinen uutistoimisto RIA Novosti kertoi venäläisiin tiedustelulähteisiin nojautuen, että koodinimeä "Operation Bite" kantavan hyökkäyksen aikana on tarkoitus pommittaa uraaninrikastuslaitoksia, tutkimuskeskuksia, laboratorioita, ilmapuolustusjärjestelmiä, sotalaivastoa ja tärkeimpiä Iranin asevoimien päämajoja.
Eläkkeellä oleva kenraalieversti, nykyinen Moskovan geopoliittisten tieteiden akatemian varapresidentti Leonid Ivashov kertoi haastattelussaan jo 21. maaliskuuta, ettei hänellä ole epäilystäkään siitä, että hyökkäys tulee. "Luultavimmin ei tule maahyökkäystä, vaan pikemminkin massiivisia ilmahyökkäyksiä tavoitteena tuhota Iranin kyky sotilaalliseen vastarintaan, hallintokeskukset, tärkeimmät taloudelliset kohteet ja mahdollisesti Iranin poliittinen johto tai ainakin osa siitä."
Eräiden muiden viime viikonvaihteessa julkaistujen uutisten mukaan hyökkäys on tulossa, mutta ei ennen kesää Esimerkiksi Israelin sotilastiedustelun päällikkö, kenraalimajuri Amos Yadlin kertoi Israelin hallitukselle viime sunnuntaina Iranin tekevän puolustusvalmisteluja kesällä tapahtuvan hyökkäyksen varalta. Onpa kyse pitkästäperjantaista tai ensi kesästä, sekä venäläiset että israelilaiset lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että hyökkäys on tulossa.
Hyökkäyksellä tulee olemaan vakavat ja laaja-alaiset seuraukset koko maailmalle. Siksi onkin käsittämätöntä, etteivät esimerkiksi Suomi ja muut EU-maat näytä kantavan minkäänlaista huolta tästä vaarasta.
(ES)