Ihmistulva lisää painetta
Joulukuussa maailman päättäjät kokoontuvat Kööpenhaminaan sopimaan Kioton ilmastosopimuksen jatkosta. Suomen ilmastopoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Maan ystävien koordinoima Polttava kysymys -kampanja on pyrkinyt jo parin vuoden ajan painostamaan kansanedustajia laatimaan ilmastolaki, jolla Suomi sitoutuisi leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuodessa niin, että ilmastoasiantuntijoiden edellyttämä minimi saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä. Kampanja aktivoi eri tavoin kansalaisia ilmaisemaan kantansa. Sen puitteissa on järjestetty muun muassa nimenkeruuta ja mielenosoituksia. Jo yli 25 000 ihmistä on pyytänyt kampanjakorteilla omalta kansanedustajaltaan ilmastolakia.
– Suomi on tähän mennessä sitoutunut 5-10 prosentin päästövähennyksiin, kun asiantuntijoiden mukaan tarvittaisiin vähintään 40 prosentin päästöleikkaukset. Ilmastolaki auttaisi toteuttamaan välttämättömät päästövähennykset johdonmukaisesti. Se olisi myös signaali muille maille siitä, että Suomi ottaa ilmastonmuutoksen torjumisen vakavasti, kertoo kansainvälistä Polttava kysymys -kampanjaa Suomen osalta koordinoiva Meri Pukarinen Maan ystävistä. Hänen mukaansa Suomen nykyinen ilmastopolitiikka on poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista, mikä jättää sekä kansalaiset että yritysmaailman jatkuvan epävarmuuden tilaan.
Iso-Britanniassa tuli viime vuonna voimaan laki, joka velvoittaa päästövähennyksiin. Pukarisen mielestä Suomessakin voitaisiin pitkälti soveltaa Iso-Britannian mallia.
Kohti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa
Lauantaina Helsingissä järjestettävä Ihmistulva on hanketta koordinoivan Nina Ruotsalaisen mukaan suurin Suomessa koskaan eri ympäristöjärjestöjen järjestämä ilmastotapahtuma. Siihen odotetaan noin 5 000 osallistujaa.
– Ihmiset ovat aktiivisia ja valmiita toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ihmistulvan tarkoitus on osoittaa, että ilmastopolitiikkaan voi vaikuttaa, toteaa Ruotsalainen.
Sen sijaan päättäjät ovat astetta nihkeämmin mukana. Meri Pukarinen kertoo, että vasta 55 kansanedustajaa on ilmoittanut kannattavansa ilmastolakia, josta on eduskunnassa jätetty jo kaksikin aloitetta.
Pukarisen mukaan osa kansanedustajista on sitä mieltä, ettei ilmastolakiin vielä ole aihetta ottaa kantaa. Oikeistopiireissä taas ajatellaan, että markkinavoimat hoitavat asian eikä mitään erillistä lainsäädäntöä tarvita.
Osa päättäjistöä on haluton reagoimaan, ennen kuin kansainväliseltä tasolta tulee poliittista painetta. Pukarisen mielestä Suomella ei ole varaa jäädä odottelemaan muiden toimia. Meillä olisi mahdollisuudet ja resurssit olla maailman mitassa edelläkävijän roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pukarisen mukaan kunnianhimoinen kotimainen ilmastopolitiikka voisi auttaa kansainvälisen sopimuksen syntymisessä.
– Suomen on joka tapauksessa pantava toimeen kansainvälinen, lähivuosina todennäköisesti vielä tiukentuva sopimus. Tämä vaatii lainsäädännön sopeuttamista. Ilmastolakiprosessi on syytä aloittaa ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon yhteydessä selvittämällä, miten ilmastolaki kannattaisi Suomessa toteuttaa, sanoo Pukarinen.
Ilmastoasiat otettava vakavasti
Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Juuso Voltti kertoo, että Suomen ihmistulva on jatkoa kansainvälisille mittaville mielenosoituksille. Ilmastonmuutoksesta huolestuneet ihmiset ovat ympäri maailman yrittäneet kiinnittää päättäjien huomiota ottamaan ilmastoasiat vakavasti. Erityisesti viime aikoina ympäristökysymykset ovat jääneet talouskriisin jalkoihin.
Kampanjointi ei suinkaan pääty lauantaina, vaan tarkoitus on pitää ilmastolakialoitetta esillä eri tavoin aina joulukuussa pidettävään Kööpenhaminan kokoukseen asti.
MARKO KORVELA