Israelin apartheid-politiikka kuristaa Palestiinaa
YK:n opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon päätös hyväksyä Palestiina jäsenekseen on edistysaskel maan taistelussa itsenäisyyden puolesta, totesi Suomessa lokakuussa vieraillut Mustafa Barghouthi.
Barghouthi on taustaltaan lääkäri, pitkäaikainen rauhanaktivisti ja ollut mukana Palestiinan itsenäisyyskamppailussa jo 1970-luvulta asti. Vuoden 2005 presidentinvaaleissa hän sai toiseksi eniten ääniä valituksi tulleen Mahmoud Abbasin jälkeen.
Mustafa Barghouthin mukaan Israelin ja Palestiinan välisissä neuvotteluissa on tultu kriittiseen pisteeseen. Israelin nykyhallinnon politiikka on ollut lisätä siirtokuntia ja eristää palestiinalaiset entistä ahtaammalle muurien avulla.
Hajota ja hallitse -politiikkaa
Barghouthi esitteli Länsirannan karttoja. Niissä palestiinalaisten asuinyhteisöt on eristetty sinne tänne, ja karttaa täplittävät israelilaisten kasvavat siirtokunnat. Barghouthi pitää Israelin harjoittamaa politiikkaa samanlaisena apartheid-sortona, jota Etelä-Afrikan valkoiset harjoittivat vuosikymmenten ajan.
Palestiinan alue muistuttaa tosiaan Etelä-Afrikan apartheid-ajan Bantustania, missä valtaapitävien ideana oli pirstaloida mustien yhteisöt hajota ja hallitse -periaatteen mukaisesti.
– Joka päivä reaalipolitiikalla luodaan tilannetta, ettei palestiinalaisilla ole paljoa neuvoteltavaa. Kahden rinnakkain elävän valtion mahdollisuudet ovat kohta mennyttä, arvioi Barghouthi nykytilannetta.
Hänen mukaansa moni israelilainen taho hyötyy suoraan miehityksen jatkamisesta ja siirtokuntien laajentamisesta. Esimerkiksi pelkästään pienen Betlehemin alueen arvo on 30 miljardia dollaria.
– Israel hallitsee palestiinalaisten vesivaroista noin 80 prosenttia. Palestiinalaiset myös maksavat esimerkiksi sähköstä ja vedestä kaksinkertaista hintaa israelilaisiin verrattuna.
Väkivallattoman vastarinnan aika
Mustafa Barghouthi pitää jo pitkään jatkunutta, toinen toistaan huonompiin kompromisseihin ajautuvaa neuvottelupolitiikkaa palestiinalaisten näkökulmasta huonona. Yhtä huonoja tuloksia on saavutettu väkivaltaisella vastarinnalla.
Barghouthi kannattaakin kolmatta väylää, väkivallatonta aktiivista vastarintaa, joka jatkaa muun muassa Mahatma Gandhin ja Nelson Mandelan harjoittaman politiikan kunniakasta perinnettä.
– Väkivallattomalla vastarinnalla pyritään vahvistamaan Palestiinan kansan yhtenäisyyttä sekä vahvistamaan taloudellista asemaa.
Barghouthi kertoo, että Palestiinassa on alkamassa laaja boikottikampanja israelilaisia tuotteita vastaan. Sen tarkoitus on sekä vähentää israelilaisten yritysten valtaa alueella että tukea palestiinalaisten omaa paikallista tuotantoa.
Tärkeä osa on myös kansainvälinen solidaarisuus ja sekä diplomaattisen tunnustuksen hakeminen kansainväliseltä yhteisöltä. Tässä suhteessa Unescon päätös on Barghouthin mukaan tärkeä saavutus.
Suomen asekaupat ihmetyttävät
Suomen rooli Palestiinan suhteen on kaksijakoinen. Mustafa Barghouthi kiittää Suomen tukea YK:ssa, mutta ihmettelee Suomen asekauppoja Israelin kanssa. Suomi on nimittäin aikeissa ostaa Israelista miehittämättömiä lennokeita, jotka on testattu tositoimissa ihmisillä – palestiinalaisalueilla. Tämä kyseenalaistaa Barghouthin mukaan sen, onko Suomi kansainvälisesti ihmisoikeuksien asialla.
– Israelin kanssa ei pidä tehdä sotilaallista yhteistyötä, vaan Israelin hallitusta olisi päinvastoin boikotoitava.
Barghouthi korostaa, ettei boikoteilla hyökätä Israelin kansaa vaan sen hallituksen harjoittamaa apartheid-politiikkaa vastaan.
Egyptin ja muiden arabimaiden rooli alueen politiikassa on ollut muutoksen kourissa kumouksellisen liikehdinnän myötä. Israelissakin on väkeä ollut kaduilla suurissa mielenosoituksissa protestoimassa hallituksen politiikkaa vastaan.
Kansainvälinen talouskriisi on myös horjuttanut Israelin vankan tukijan Yhdysvaltojen taloudellista valtaa.
Barghouthin mukaan nämä tekijät ovat palestiinalaisten vapaustaistelun kannalta lupaavia.
– Palestiinan kansan on aika olla vapaa, toteaa Barghouthi.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
YK:n yleiskokouksen äänestyksessä vaadittiin ylivoimaisella enemmistöllä, että Israel lopettaa laittoman läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa. Äänestyksessä annettiin 124 ääntä puolesta, 14 vastaan ja 43 tyhjää. Äänestys järjestettiin vain vähän Israelin tekemän terrori-iskun jälkeen.
Afrikan kansalliskongressi ANC ei saavuttanut tarvitsemaansa suoraa enemmistöä vaaleissa, mutta sillä on edelleen suurin äänestäjien tuki. Maan siirtymävaiheen epäonnistuminen köyhyyden poistamisessa on avannut oven populistiselle etnonationalistiselle politiikalle. Etelä-Afrikan vaalitulosta analysoi Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.