Ranskassa Marseillessa järjestettiin 10.-11. marraskuuta kaksipäiväinen uusi eurooppalainen poliittinen puhujalava. Mukana olivat Suomesta mm. SKP:n JP Väisänen ja Tiina Sandberg.
Järjestöt vaativat aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta
24.01.2018 - 11:15
Yli kolmasosalla lukiolaisnuorista tai heidän perheistään on taloudellisia vaikeuksia opintojen kustannuksista selviämisessä. Myös toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavien keskuudessa taloudelliset ongelmat ovat yleisiä. Tiedot selviävät maanantaina 22. tammikuuta julkaistusta Opetushallituksen tuottamasta selvityksestä toisen asteen kustannuksista.
Huoli kustannuksista yhteinen – nyt tarvitaan toimia
Järjestöt jakavat ministeri Sanni Grahn-Laasosen huolen niistä nuorista, joille kustannukset voivat muodostua esteeksi lukion tai ammatillisen toisen asteen koulutuksen suorittamiselle.
Selvityksen pohjalta ei kuitenkaan voida todeta, että juuri vähävaraisiin nuoriin kohdistetut toimet olisivat vaikuttavimpia tai kustannustehokkaimpia. Jatkoselvityksissä onkin syytä tarkastella mahdollisuutta siirtyä aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, joka turvaisi nuorten koulutusmahdollisuudet, vähentäisi tukibyrokratian tarvetta ja olisi inklusiivisempi kuin tukijärjestelmiin perustuva malli.
”Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan ripeästi toimia.”
– Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan ripeästi toimia. Aidosti maksuton koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle mahdollistaa Suomen osaamispotentiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti sekä lisää tasa-arvoa perheiden välillä. Tämä kortti pitää katsoa huolella, vaativat järjestöt.
Selvityksen tiedot puutteellisia
Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että selvitys ei tuo kaivattua lisätietoa koulutuksen kustannuksista tai siitä, kuinka monen nuoren koulutuspolkuun kustannukset todellisuudessa vaikuttavat. Esimerkiksi tilastotietoja siitä, kuinka moni nuori joutuu turvautumaan toimeentulotuen lisäosaan kattaakseen oppimateriaalikulujaan ei ole saatavissa. Selvitys ei myöskään tarjoa vastauksia siihen, kuinka monen nuoren kohdalla yhteiskunnan tukimuodot ovat riittämättömiä.
Alueellinen eriarvoistuminen jää selvityksen tekijöiltä huomiotta. Erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella ala- ja oppilaitoskohtaiset erot ovat merkittäviä, mutta näitä ei tuoda selvityksessä kattavasti esiin.
Suomalaiset tukevat maksutonta koulutusta
Uutissuomalaisen tuoreen gallupin mukaan jopa 65% suomalaisista kannattaa aidosti maksutonta toista astetta. Marraskuussa myös kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat ilmaisivat kannattavansa toisen asteen maksuttomuutta. Tukea toimille siis on – nyt on aika edetä.
Järjestöt keräävät parhaillaan allekirjoituksia maksutonta toisen asteen koulutusta vaativaan kansalaisaloitteeseen. Kansalaisaloite on allekirjoitettavana 18.3.2018 asti osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607.
Kirjoittajan artikkelit
Lukiolaiselta menee uusiin oppikirjoihin jopa yli 2000 euroa. Pelastakaa lapset ry:n mukaan enemmistölle toisen asteen opiskelijoista opintojen kustannukset ovat haasteellisia.
- ‹ edellinen
- 70 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.