Keywords:
Joukkovoimaa näytetään taas maaliskuussa
”Leikkauspolitiikan vastustuksen tarve ei ole vähentynyt vaan päinvastoin. Syytä suurelle mielenosoitukselle on nyt jopa enemmän kuin elokuussa ja tässä tilanteessa on pakko lähteä kadulle.”
Suunnilleen näin voi tiivistää Joukkovoiman 10. tammikuuta pidetyn yleiskokouksen tunnelman.
Kokous kävi laajan keskustelun tilanteesta ja siitä, miten leikkaukset näkyvät nyt ihmisten arjessa. Esiin nousivat muun muassa itsensätyöllistävien tilanne, koulutusleikkaukset, peruspalveluiden tila ja ay-liikkeen reaktiot pakkolakien edessä.
Pakkoyrittäjyys ei käy
Itsensätyöllistävien tilanteen piti hallituksen mukaan selkiintyä, mutta käytännössä se vain vaikeutui. Nyt on pakko joko kieltäytyä osasta töistä tai ryhtyä pakkoyrittäjäksi, jolloin menettää oikeudet useimpiin sosiaalietuuksiin ja työttömyyskorvauksen saa vasta pitkän karenssin jälkeen.
Kokoukseen osallistunut Marie Sonninen Tampereelta näki ehdottoman tarpeellisena yhdistää itsensätyöllistäjien ja Joukkovoiman toimintaa 12. maaliskuuta Helsingissä pidettävään mielenosoitukseen liittyen. Myös Helsingin yliopistolta oli paikalle saapunut ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita toimimaan yhteistyössä ja kokoukseen osallistuneilla oli myös paljon kontakteja eri järjestöihin, joten toiminta sai nyt paljon lisää vauhtia.
Muutosvoima saatava liikkeelle
Peruspalveluista, etenkin terveydenhuollosta ja vanhusten tilanteesta todettiin, että vaikka aihe on yhä uudelleen nostettu esiin, puuttuu sen tiimoilta vaikuttavaa poliittista voimaa. Joukkovoima voisi olla osa myös tätä kamppailua. Asioiden esiin nostaminen ei ole vielä johtanut parannuksiin, joten muutokseen tarvittaneen laajaa ja näkyvää liikettä. Vanhusten, vammaisten ja muiden oikeus kunnollisiin palveluihin ja toiminta niiden eteen istuu erinomaisesti Joukkovoiman ideaan ja luonteeseen.
Laajin keskustelu käytiin ay-liikkeen roolista nyt kun hallitus uhkaa ajaa pakkolakinsa läpi. Todennäköisesti suuremmat lakot, ja muut työtaistelut, tullaan näkemään vasta syksyllä. Jotta tilanne on silloin riittävän radikaali, tarvitaan paljon tukea ruohonjuuritason ay-toimijoilta ja jäseniltä. Juuri tämän liikehdinnän vahvistamisessa maaliskuun mielenosoituksella on tärkeä rooli.
Elokuun mielenosoitus tönäisi keskusliitot järjestämään syyskuussa ison mielenilmauksen. Liittojen jäsenet olivat valmiina näyttämään kantansa ja vastustamaan hallituksen kaavailemia leikkauksia ja heikennyksiä. Kun jäsenistö jo oli liikkeellä, olisi ollut keskusliitoille hyvin vaikeaa jättää reagoimatta Sipilän uhkailuun.
Meteliä jo ennen maaliskuuta
Pirkanmaan Joukkovoima järjestää maanantaina 18. tammikuuta metelimielenosoituksen kaupunginvaltuuston kokouksen aikana. Leikkauksia vastustava väki kokoontuu padoin, kattiloin ja kaikilla mahdollisilla metelivälineillä varustautuneina Koskipuistoon klo 16.30, ja sieltä jatkaa valtuustosalin eteen.
Pääkaupunkiseudun Joukkovoima metelöi seuraavan kerran lauantaina 13. helmikuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon edustalla olevalle aukiolle kokoonnutaan klo 14. Tarkoitus on tehdä ”metelikierrokset” keskustassa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Leikkaus- ja kurjistamispolitiikkaa vastustetaan jälleen eri puolilla maata. Torstaina liikkeellä ollaan Helsingissä ja Turussa, lauantaina Lahdessa ja Joensuussa.
Hallitus leikkaa kaikkein pienituloisimmilta ja antaa samaan aikaan rahan valua veroparatiiseihin. Pirkanmaan Joukkovoima järjestää huomenna klo 14 alkaen leikkauspolitiikan vastaisen mielenosoituksen Tampereella.
Mitä mieltä eduskunnan puhemies Maria Lohela on siitä, että turvamies pyrki estämään kansalaisten rauhanomaisen mielenosoituksen ja liikkumisen vapautta torstaina olleen mielenosoituksen yhteydessä?
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.