Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Julkinen palvelu usein halvempaa kuin yksityinen
Kumpi on halvempaa ja tehokkaampaa: julkinen vai yksityinen sosiaali- tai terveyspalvelu?
Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela totesi Kenen valinnanvapaus? -seminaarissa, että vertailu julkisen ja yksityisen palvelun välillä on monimutkaisempaa kuin miltä näyttää. Vertailuissa yksityinen puoli saa usein epäreilua etumatkaa, kun kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei oteta huomioon.
Sivukustannuksia ja palkkojen polkemista
Yksityisiin palveluihin liittyy paljon sivukustannuksia, joita tulee muun muassa kilpailutuksesta sekä valvonnasta. Nämä pitää Savelan mukaan ottaa huomioon kokonaiskustannuksia arvioitaessa.
Palvelujen kilpailutuksessa hinta on usein liian ratkaiseva kriteeri.
Toisaalta palvelujen kilpailutuksessa hinta on usein liian ratkaiseva kriteeri.
– Palvelujen laatu pitäisi ottaa paremmin huomioon, koska asiakkaille laatu on tärkeintä, huomautti Savela.
Kilpailutusten myötä voi esimerkiksi vanhuksen tai pitkäaikaissairaan hoitopaikka vaihtua äkisti, mikä on potilaiden ja omaisten kannalta hankalaa.
Olli Savela murtaa myös erään sitkeän myytin julkisen sektorin työntekijöiden huonosta työmotivaatiosta. Tutkimusten mukaan tilanne on päinvastainen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Heikki Tainio selvitti taannoin, että motivoituneimmat työntekijät löytyvät julkiselta sektorilta.
Yksityisten terveysfirmojen metkut
Yksityisillä palveluyrityksillä on tapana aluksi polkea palvelun hintoja markkinaosuuksien takia. Myöhemmin laskun loppusumma voi tilaajalle olla ikävä yllätys.
Voittonsa veroparatiiseihin siirtäviä yrityksiä on vaikea sulkea pois kilpailutuksista.
Paljon kohua ovat herättäneet kansainväliset terveysbisnesfirmat, jotka ovat rynnänneet Suomessa avautuville markkinoille. Alan yksityiset toimijat keskittyvät suuriksi konserneiksi. Kolme suurinta – Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo – ovat ulkomaisessa omistuksessa. Voittonsa veroparatiiseihin siirtäviä yrityksiä on vaikea sulkea pois kilpailutuksista. On myös tutkittu, että yksityiset yritykset haluavat napsia rusinoita pullasta, eli valikoida helpommat tapaukset hoidettavakseen.
Sama epämääräisyys vaivaa firmojen piikkiin työskenteleviä lääkäreitä. Esimerkiksi Attendolla on Terveyden tuottajat Oy, jonka osakkaina lääkärit nostavat kevyemmin verotettua pääomatuloa ansiotulojen sijaan.
Terveydenhoitomenot kohtuulliset
Kaiken tämän perusteella on erittäin kyseenalaista, tulevatko yksityiset palvelut sittenkään halvemmaksi kuin julkiset.
Itse asiassa Suomen terveydenhoitomenot ovat kansainvälisessä vertailussa vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Suomi käyttää terveydenhoitoon bruttokansantuotteesta noin 8,7 prosenttia, mikä on läntisen Euroopan alhaisimpia lukuja. Järjestelmämme on siis jo nyt erittäin tehokas.
Esimerkiksi yksityisten palvelujen nimeen vannova Yhdysvallat tuhlaa toimimattomaan terveydenhuoltoon peräti 16,4 prosenttia BKT:staan.
Yksityistämisintoinen SSS-hallitus haluaa nyt reivata Suomenkin sote-laivaa samalle karikkoiselle markkina-aallokolle, jolla seilaa jo Yhdysvallatkin.
Kirjoittajan artikkelit
Suomalaisten rikkain eliitti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Varakkaat väistelevät veroja, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.
Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.
- ‹ edellinen
- 2 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Sote-uudistuksen eräs keskeisistä porkkanoista on ollut palvelujen käyttäjän valinnanvapaus. Uudistuksen käytäntö on vielä auki, mutta JHL:n Marjo Katajiston mukaan valinnanvapaus on monella tavalla ongelmallista.
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.