Kajaanin Runoviikko iski ajan hermoon
Kajaanin Runoviikkoa on vietetty jo 40 kertaa. Esityksiä oli heinäkuussa eripuolilla kaupunkia peräti 45, loppuunmyytyjä 18. Joukossa kahdeksan ensi-iltaesitystä. Monipuolinen ohjelma keräsi runonystäviä Kajaaniin lähes 10 000.
Taisto Reimaluoto on ollut runoviikon esiintyjänä jo vuodesta 2001 ja runotapahtuman taiteellinen johtaja vuodesta 2011. Hän on ohjelmavalinnoissaan pyrkinyt siihen, että tapahtumia tuodaan lähelle tavallista yleisöä – turha pönötys on poissa. Tilaa, tukea ja rohkaisua nuorille taiteilijoille riittää jokaisessa tapaamisessa, sen voi jokainen havaita.
Ilmaisesityksiä oli tuotu eripuolille kaupunkia. Raatihuoneen torilla perinteinen runokaraoke, jossa esiintyi useita lausujia, osin omien tai tunnetumpien runoilijoiden tekstien kanssa. Eino Leinon patsaalla Rantapuistossa oli päivittäin klo 12 runovartti, ja päättäjäispäivänä Kaukametsän amfiteatterissa kaikille avoin runonlausuntatapahtuma. Lausujia oli eripuolilta maata.
Tukikohdan päivitys onnistui
Kajaanilaisen Vaara-kollektiivin esitys, Veijo Meren Tukikohta-romaanin päivitys vuoden 2016 aikaan, oli ensimmäinen esitys, jonka runoviikolla näin. Se kolahti kertakaikkisesti jakeluun. Siinä kertomuksen ydin oli tuotu nykypäivään – pakolaiskeskukseen. Pakolaiset valtaavat koulun ja kaukaisten maailman ongelmat ovat yhtäkkiä aivan ihollamme. Esitys oli aivan viimehetkellä valmistunut. Pelkistetysti kaksi miestä: Niko Karjalainen ja Kimmo Penttilä. Vesikidutuskohtaus raastoi vereslihalle. Esitys lunasti paikkansa. Nyt on väännetty Veikko Leinosen ohjauksessa rautalankamalli siitä, miten sodat tuovat maailmanlaajuiset ongelmat kotinurkille.
Kajaanin runoviikolla oli useita teatteriesityksiä, joista Eeva Putron ja Olga Nekrasova-Rajamäen Mikä on kotimaani oli aivan mahtava. Kielinä vuorottelivat suomi ja venäjä. Kuultiin runoja muun muassa Edith Södergranilta (kolmikielisenä), Anna Ahmatovalta ja Olavi Paavolaiselta. Taisto Summasen ja Jaakko Rugojevin tekstit loksahtivat sujuvasti tuohon joukkoon. Sekä säveliä rajan molemmin puolin Suomi-Neuvostoliitto/Venäjä. Tämän esityksen soisin kiertävän laajasti ympäri maan.
Suven runoilija Helena Sinervo
Runoviikon perinteeksi on jo muodostunut, että Taisto Reimaluoto valmistaa monologiesityksen Suven runoilijan tuotannosta – tällä kertaa Helena Sinervon teksteistä. Kouta-sali oli ääriään myöten täynnä kuulijoita. Mustaan ”pingviiniasuun” pukeutunut Reimaluoto esitti Helena Sinervon parinkymmenen vuoden runoista (21 kpl) koostuneen upean esityksen. Pingviineillä on toisin –runosta ja koko kimarasta huokui taiteilijan näyttelijätyön vuosikymmenien kokemus, varmuus ja herkkyys.
Kysyin näytöksen jälkeen Sinervolta mielipidettä nähdystä.
– Upea oli Reimaluodon esitys, elin niin mukana, että paikoitellen miltei unohdin, että nämä ovat omia runojani.
Runoja murteella ja viittoen
Runoviikon ohjelmaan sisältyi useita laulu- ja teatteriesityksiä. Voisin mainita tamperelaistaiteilijoiden runon ja sävelten konsertin, jossa esiintyi näyttelijä Ahti Jokinen yhdessä laulaja Ilmo Korhosen kanssa. Heidän vahvana tulkintana saimme kuulla laulua ja romantiikan hehkua Eino Leinon, L. Onervan, Aulikki Oksasen, Arvo Turtiaisen ja Lauri Viidan teksteistä. Antti Juurakon teksti ”pohojalaasmurteella” oli omiaan Jokisen lausumana. Orkesterissa Pirkko Kontkanen viulu, Safka Pekkonen haitari ja Artsi Piispanen piano
Yksi erikoisimpia ja samalla ajankohtainen, nykymaailmaan iskevä esitys oli suomen kielellä puhuttu ja viitottu esitys Kukunor ja Unikuu, jossa samaa roolia esitti kuuleva ja viittomakielinen näyttelijä. Näytelmän on ohjannut Pirkko Uitto, rooleissa Dawn Jani Birley, Pinja Hahtola ja Eero Enqvist. Esityksessä kahden sotaa käyvän maan vartiopisteen sotilaat kommunikoivat keskenään. Teoksen unimaailmaosassa oli käytetty Lauri Viidan runoja.
Valkoisen miehen taakka
Joka toinen vuosi pidettävän Veikko Sinisalo -kilpailun voittaja valittiin seitsemän loppukilpailuun selvinnen nuoren lausujan joukosta. Arvovaltaisen raadin yksimielinen valinta voittajasta oli Kankaanpääläinen Jussi Lankoski, 30. Hänen esityksensä Valkoisen miehen taakka lumosi kuulijat ja kilpailun tuomarit. Voittajan palkintoon kuuluu Vuoden nuori lausuja 2016 –titteli, ensi vuodeksi tilattava teos Runoviikolle sekä 4 000 euron apuraha.
Kirjoittajan artikkelit
- ‹ edellinen
- 2 / 4
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.