Rauhanpuolustajien yleiskokous 8. kesäkuuta vaati Suomelta jämäkämpiä ja johdonmukaisempia tekoja Israelin toteuttaman kansanmurhan lopettamiseksi.
Keywords:
Kansa avaisi hautausmaiden kappelit kaikille
Elokuussa tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon hautausmaiden kappeleita tulisi voida käyttää myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin. 18 prosenttia katsoo, että niitä tulee käyttää vain kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin ja 7 prosenttia ei osannut sanoa.
Taloustutkimuksen haastatteli Vapaa-ajattelijain liiton toimeksiannosta elokuussa 1003 henkilöä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttia suuntaansa.
– Erityisen ikävää on, jos kappelin käyttökielto tulee uskonnottoman vainajan omaisille yllätyksenä.
Kysymyksen taustalla on kaksijakoinen tilanne seurakuntien hautausmailla. Eräiden hautausmaiden (esim. Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Tampere) kappeleita voi käyttää ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin, mutta toisilla hautausmailla (esim. Espoo, Kerava, Lahti, Pori, Jyväskylä ym.) kappeleita ei myönnetä muihin kuin kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin. Kirkko on jakautunut tässä asiassa, ja Kirkkohallitus sekä piispainkokous ovat tukeneet ei-linjaa, kerrotaan liiton tiedotteessa.
Kirkko saa tukea myös kirkkoon kuulumattomista
Laki ei määrää kappelin käytöstä. Kuitenkin hautaustoimilailla kirkon hautausmaat on säädetty kaikkien, myös uskonnottomien hautaamiseen, ja kirkko saa ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen rahoitusta valtion budjetista. Tuki on noin 20 euroa suomalaista kohti vuodessa.
– Tilanne on ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallinen, syrjivä. Erityisen ikävää on, jos kappelin käyttökielto tulee uskonnottoman vainajan omaisille yllätyksenä, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski liiton tiedotteessa.
– Vapaa-ajattelijain liitto esittää hautaustoimen siirtämistä kirkollisasioista Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi ja hautaustoimilain yhdenvertaistamista. Lähtökohtana tulee olla vainajan omaisten ja muiden läheisten tunteiden kunnioittaminen sekä sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, Ylikoski jatkaa.
Liike Nyt, Vasemmisto, Vihreät ja SDP olivat kärjessä puolueiden kannattajien yli 80 prosentin tuessa ei-kirkollisten hautauksien sallimiselle, mutta tukea sille tuli yli 70 prosentilta myös Kokoomuksen ja Keskustan kannattajista. Vain Kristillisdemokraateilla ei-kirkolliset hautaukset salliva kanta jäi alle puoleen, 33 prosenttiin.
Lisätietoa kyselystä Vapaa-ajattelijain liiton sivuilla.
Kirjoittajan artikkelit
Taistelu työstä ja toimeentulosta on tänään niin ankaraa, että moni ei pysty nousemaan ja puhumaan edes omien oikeuksiensa puolesta. Sateenkaarevat työläiset kärsivät oikeistolaistuvassa yhteiskunnassamme monenlaisesta syrjinnästä, jota tapahtuu muun muassa yhteiskuntaluokan, työelämän aseman sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi.
Lisää ääntä -kampanja on pyrkinyt kevään aikana nostamaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä EU-vaalikeskustelun ytimeen. Tulevana sunnuntaina kampanja huipentuu valtakunnalliseen Lisää ääntä -ilmastomarssiin, joka järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla.
- ‹ edellinen
- 8 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.