SOSTE katsoo, että työttömyysturvalain aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.
Kansalaisjärjestöjen mielestä omistukset salaavaa hallintarekisterilakia ei pidä säätää
Valtiovarainministeriö ja hallitus esittävät, että suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä osakeomistuksensa moniportaiseen ketjuun siten, että tietoa osakkeiden todellisesta edunsaajaomistajasta ei enää olisi mahdollista selvittää.
Muun muassa Attac, Finnwatch ja Kepa vastustavat hanketta, sillä se heikentäisi merkittävästi osakeomistusten julkisuutta nykyisestä. Tällä hetkellä suomalaisen sijoittajan omistukset kirjataan arvo-osuustilille, josta on nähtävissä arvopaperin todellinen omistaja.
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan lainvalmistelun avoimuudesta ja riippumattomuudesta, jotka ovat edellytyksiä demokraattiselle, yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle päätöksenteolle. Valtiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja. Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.
Toisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta.
Avoimuus ei lisäänny
Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.
Väite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen. Media, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset jäisivät vaille omistajatietoa, eikä julkisuusvajetta korjaa veroviranomaisten automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen tulevaisuudessa. Keskeiset lainvalvojat Suomessa – poliisi, valtakunnansyyttäjä ja verohallinto – ovat yksiselitteisesti todenneet esitetyn hallintarekisterin aiheuttamat riskit ja että niiden tiedonsaanti vaikeutuu. Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.
Omistusten ketjuttamisen ja salaamisen mahdollistaminen aiheuttaa myös systeemisen riskin lähteen arvopaperimarkkinoilla. Tällainen kehitys vahingoittaa tasapuolista ja tervettä kilpailua sekä markkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta.
Kansainvälisesti ollaan kulkemassa kohti uudistuksia, joilla tähdätään nykyistä läpinäkyvämpään omistajuuteen. Suomessa ei voida ottaa nyt askelta taaksepäin. Kun suoraomistusmarkkinat ovat kasvamassa, Suomen nykyinen avoin omistajamalli tulee nähdä valttina, jota voi markkinoida muulle maailmalle ja kehittää edelleen omistajatietojen julkisuudesta tinkimättä ja sitä lisäämällä.
Kirjoittajan artikkelit
Vaikka presidentti ei voi juurikaan tehdä sisäpolitiikkaa koskevia päätöksiä, presidentti voi vaikuttaa poliittiseen keskusteluun nostettaviin kysymyksiin ja niiden ratkaisuihin.
100 autismia -kampanja haluaa osoittaa, miten stereotypiat voivat rajoittaa ymmärrystämme asioista.
- ‹ edellinen
- 73 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.