Kasvavat protestiliikkeet vaativat Valko-Venäjän Lukashenkon eroa
Valko-Venäjällä käydään presidentinvaalit 9. elokuuta. Maan ihmisoikeustilanne on heikko ja tulevien vaalien tulosta pidetään jo itsestäänselvänä. Nousevat ja yhä vahvistuvat protestiliikkeet ympäri maailmaa vaativat loppua vuosikaudet jatkuneelle Aleksandr Lukashenkon diktatuurille ja nationalistiselle politiikalle.
Toukokuusta lähtien Valko-Venäjällä kymmenet tuhannet aktivistit ja muutosta vaativat asukkaat ovat protestoineet rauhanomaisesti kaduilla tavoitteena saada nykyinen hallitus eroamaan ja estää Lukashenkon pääsy kuudennelle presidenttikaudelle. Satoja mielenosoittajia on pidätetty poliisin toimesta. Protesteja on nähty solidaarisuudesta myös yli 20 maassa ympäri maailmaa. A-ryhmän järjestämässä mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla 19.7. mielenosoittajat pitelivät muun muassa maan poliittisten vankien kuvilla varustettuja kylttejä.
Valko-Venäjän vasemmistopuolue kokee, ettei näissä presidentinvaaleissa ole mahdollista muuttaa maan suuntaa.
Vasemmistolla demokraattisia vaatimuksia
Valko-Venäjän kommunistinen vasemmistopuolue ”Reilu maailma” on vaatinut maahan vapaita, demokraattisia vaaleja, joihin jokaisella ehdokkaalla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua. Tilanteessa, jossa maan vaaliviranomaisten toiminta on epäluotettavaa ja media on tiukasti istuvan presidentin käsissä, puolue kokee kuitenkin, ettei näissä presidentinvaaleissa ole mahdollista muuttaa maan suuntaa. Siksi puolue julkaisikin heinäkuussa kannanoton, jossa se ”kehottaa rekisteröityjä presidenttiehdokkaita, jotka ovat todella kiinnostuneita palauttamaan maan demokraattiselle kehityspolulle ja jotka eivät ole nykyisen hallituksen nukkeja, peruuttamaan ehdokkuutensa ja olla osallistumatta poliittiseen farssiin, jonka tulos on tiedossa.”
Puolue kertoo myös vaativansa kaikkien poliittisten vankien vapauttamista sekä maan julkisen sektorin ja palveluiden vahvistamista, jotta muun muassa kriisien hoitaminen onnistuu tehokkaammin. Reilun yhdeksän miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä on todettu 22. heinäkuuta mennessä yli 66 000 koronatartuntaa ja yli 500 koronakuolemaa. Maan vasemmistopuolue on kritisoinut hallituksen toimintaa kriisissä puutteelliseksi.
Vallanhimoinen hallinto
Lukashenko on johtanut Valko-Venäjää yli 25 vuotta, vuodesta 1994 lähtien. Presidenttikausillaan hän on sementoinut valtaansa yhä pienemmän eliitin käsiin sekä harjoittanut nationalistista politiikkaa ulkosuhteiden painottuessa yksinomaan Venäjälle. Hallinnolla on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tilillään lukuisia ihmisoikeusrikoksia. Maassa on muun muassa edelleen käytössä kuolemanrangaistus, kansalaisoikeuksia ja sananvapautta rajoitetaan eikä oikeuslaitos toimi riippumattomasti.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Rakennusliitto vaatii alan työntekijöiden terveyden turvaamista ja kaikille ulkomaista tuleville alan työntekijöille koronatestausta ja pakollista karanteenia.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vaatii, että valtion ensi vuoden talousarviossa on otettava näkyvästi huomioon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä.
Työttömyys vaikuttaa ihmiseen monin tavoin, jonka voi kokea vain itse samassa tilanteessa. Oikeus työhön ei toteudu läheskään kaikilla, kun soveltuvat työpaikat ovat monilla harvassa. Tiedonantaja haastatteli yli vuosi sitten työttömäksi jäänyttä nuorta.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kreikan kommunistinen puolue KKE oli selvä voittaja maan parlamenttivaaleissa saaden yhteensä 7,23 prosenttia äänistä. Vaalien kärkipuolue, oikeistolainen Uusi demokratia ei suostu hallituskoalitioon toisten puolueiden kanssa, joten maata odottaa uudet vaalit todennäköisesti heti kesäkuussa.
Pääministeri Marin osallistui eilen 10.3. Ukrainassa äärioikeistolaisen koalition aseellisen siiven johtohahmon Dmytro Kotsjubailon hautajaisiin. Marin kunnioitti fasistijohtajan muistoa Mykhailon katedraalissa Kiovassa.
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä. Suomessa poliitikot ja media ovat olleet varsin hiljaa Nato-maa Turkin viime aikojen sotilastoimista.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.