Kenkää eurokurille!
Julkista velkaa pidetään monessa euromaassa yhtenä vakavimmista talouden ongelmista. Vähemmän puhutaan siitä, miten euroalueen toiminta on luonut muun muassa Kreikkaa ja Espanjaa koettelevan velkahelvetin.
Belgialainen Eric Touissant johtaa kansainvälistä asiantuntijoiden komiteaa (CADTM), joka tähtää laittomien ja perusteettomien velkojen mitätöimiseen. Touissant on tovereineen analysoinut esimerkiksi Kreikan valtion velkoja ja todennut, että valtaosa niistä olisi syytä mitätöidä.
Toussaintin mukaan euroalueen luominen lietsoi pääomien liikkumista alueen keskustalouksista (Saksa, Ranska, Benelux-maat) laitavaltioihin, kuten Irlantiin ja Välimeren maihin. Pääomat olivat liki pelkästään spekulaatiorahaa, maiden reaalitalouksiin ei juurikaan panostettu. Pankit käyttivät hyväkseen epätasapainoa, joka vallitsi euroon kytkettyjen eri valuuttojen välillä.
Kun finanssikriisi sitten iski Eurooppaan 2007-2008 oli pakko pumpata rahaa pankeille – nimenomaan yksityiselle sektorille.
Touissantin mukaan valuuttavirta synnytti valtavan yksityisen velan kuplan, jonka puhkeaminen alkoi jo vuoden 2008 puolella Islannista ja Kreikasta. Unionin johtajien ratkaisu oli yksityisen finanssisektorin ja euron keskeisten maiden pankkien pelastaminen.
– Troikka (EU-komissio, EKP, valuuttarahasto IMF) luotiin siirtämään rahaa julkiselta sektorilta maiden hallituksille, jotta ne pystyivät pelastaman sekä ylikansalliset että kansalliset pankit, tiivistää Touissant.
Vasemmisto talouskuria vastaan
Touissantin mielestä emme voi odottaa, että jokaisessa EU-maassa vasemmisto nousee valtaan ja tekee yhdessä päätöksiä EU:n muuttamiseksi.
Vasemmiston pitää nostaa irtaantuminen euroalueesta todelliseksi vaihtoehdoksi.
– Euroopan unionia ei voi uudistaa, euroaluetta ei myöskään voi uudistaa. Teoreettisesti se on mahdollista, mutta Euroopan keskuspankki ei koskaan tule uudistumaan. EKP:n roolin pitäisi muuttua totaalisesti, sanoo Touissant.
Vasemmiston pitää nostaa irtaantuminen euroalueesta todelliseksi vaihtoehdoksi.
– Vasemmiston on vakuutettava kansa, että mikäli meidät valitaan hallitusvastuuseen, suostumme vastustamaan Euroopan unionin komissiota, unionin perussopimuksia ja talouskuria. Vasemmiston on sitouduttava irtaantumaan komission asettamista talousraameista, lataa Touissant.
Hänen mukaansa keskeinen askel eurosta irtaantumiseksi olisi julkisen sektorin velanmaksun jäädyttäminen.
”Plan B on aloite, jolla pyritään välttämään Kreikan tilanne muualla Euroopassa.”
– Sen jälkeen selvitetään, mitkä valtionvelat ovat laittomia ja mitkä laillisia. Pitää vaatia velkojen mitätöimistä, mikä tarkoittaa vastakkainasettelua EU:n ja euron keskeisten instituutioiden kanssa. Selvää on, etteivät komissio tai Euroopan keskuspankki tähän hyvällä suostu. Mutta se on välttämätöntä.
Eric Toussaintin mukaan Syriza valitsi Kreikassa väärän strategian myöntymällä troikan talouskuripolitiikkaan.
– Plan B on aloite, jolla pyritään välttämään Kreikan tilanne muualla Euroopassa, selventää Touissant.
Paikallista kamppailua
Touissant kertoo, miten Etelä-Euroopassa on vireillä paikallisia kapinoita talouskuripolitiikkaa vastaan. Esimerkiksi Espanjassa, Asturian maakunnassa, rakennetaan paikallista vastarintaa.
”Tässä otetaan hyviä askeleita kohti vastarinta-alueiden verkoston luomista Eurooppaan.”
– Mukana on 700 paikallishallinnon poliitikkoa ja virkamiestä, joukossa 40 pormestaria. Väkeä on Podemosista, Espanjan yhdistyneestä vasemmistosta sekä baskipuolueen aktiiveja. Tulossa on varmasti mielenkiintoinen hanke, arvioi Touissant.
Hän on itse organisoimassa Asturiaan keskustelua konkreettisesta, paikallisesta kamppailusta EU-kuria vastaan.
– Muutamia vastaavia on aluillaan myös Italiassa esimerkiksi Napolin alueella. Mielestäni tässä otetaan hyviä askeleita kohti vastarinta-alueiden verkoston luomista Eurooppaan, toteaa Touissant.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.