Kiellettyjä hedelmiä Israelin siirtokunnista

Viime joulun jälkeen moneen suomalaiseen keittiöön ilmestyi SodaStreamin kodinkone, jolla voi hiilihapottaa omat limut. Mutta kuinkahan moni tiesi laitetta hankkiessaan tukevansa samalla Israelin laittomia siirtokuntia miehitetyillä palestiinalaisalueilla?

SodaStream on yksi niistä lukuisista yrityksistä, joilla on yhteyksiä Israelin siirtokuntiin. Finnwatch-järjestön tiistaina julkistaman raportin mukaan kymmenet muutkin Suomessa toimivat yritykset ovat kytkeytyneet Israelin kansainvälisen lainsäädännön vastaiseen miehityspolitiikkaan.

– Nämä yritykset ovat osallisena konfliktin jatkumisessa. Yritystoiminta tukee laittomien siirtokuntien omavaraisuutta, mikä tekee niiden purkamisesta entistä vaikeampaa, huomauttaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Sekä YK että EU ovat tuominneet siirtokuntien olemassaolon. Vaikka myös Suomi noudattaa YK:n ja EU:n linjauksia, on julkisella sektorilla tiiviitä yhteyksiä siirtokunnissa toimiviin yrityksiin.

– Valtionyhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa tehdään yhteistyötä siirtokuntiin liitettyjen yritysten kanssa. Myös Suomen asekauppa israelilaisten aseyhtiöiden kanssa jatkuu, ja valtion eläkerahoja sijoitetaan siirtokunnissa toimiviin yrityksiin, Vartiala toteaa.

Yritykset peittelevät toimintaansa

Israel on vuoden 1967 jälkeen rakentanut miehitetyille alueille 150 laitonta siirtokuntaa ja 100 pienempää "etuvartiota". Ihmisiä niissä asuu noin puoli miljoonaa. Siirtokuntien kontrolloima alue on huomattava ja niiden kasvu on voimistunut viime vuonna. Tällä hetkellä uusia laittomia rakennushankkeita on vireillä 1 800.

Vartialan mukaan miehitettyjen alueiden yritystoiminta tuo verovaroja siirtokunnille ja tukee niiden ylläpitoa ja kasvua, mikä puolestaan vaikeuttaa Israelin ja Palestiinan välisiä rauhanneuvotteluja. Hän muistutti, että siirtokuntien laittomuus on todettu useissa kansainvälisissä elimissä.

Finnwatchin tekemä tutkimus perustuu sekä tullitilastoihin että kauppaketjuille ja yrityksille tehtyihin kyselyihin. Vartialan mukaan yritysten intresseissä on peitellä siirtokunnissa tapahtuvaa toimintaansa.

– Suomessakin viranomaisten merkintä- ja valvontakäytännöt ovat kirjavat. Israelin siirtokuntatuontia ei tilastoida erikseen. Usein tulli joutuu luottamaan Israelin viranomaisten antamiin tietoihin.

Myös yritykset antavat harhaanjohtavaa informaatiota tuotteiden alkuperästä. Esimerkiksi Alko markkinoi miehitetyiltä Golanin kukkuloilta peräisin olevia viinejä "israelilaisina".

Vartialan mielestä on huolestuttavaa, ettei myöskään suomalaisilla kauppaketjuilla ole siirtokuntatuotteiden jälleenmyyntiä kieltävää linjausta. Usein kaupat vetoavat siihen, että kuluttajalla pitää olla valinnanvaraa.

Tiukemmat linjaukset

Finnwatchin raportti paljastaa, että yritysten toiminta siirtokunnissa on monimuotoista ja -alaista. Esimerkiksi Siemens ja Motorola toimittavat siirtokuntiin turvallisuusteknologiaa ja valvontalaitteita. Volvo tekee panssaroituja busseja Israelin siirtokuntien käyttöön. Volvo myös varustaa Israelin armeijaa puskutraktoreilla, joilla esimerkiksi vuoden 2009 Gazan konfliktin aikana jyrättiin maan tasalle 2 000 palestiinalaista kotia.

VR:n merkittävä kumppani Alstom on osallisena raitiotiehankkeessa, joka yhdistää laittomat siirtokunnat Israeliin. Eteläisen Suomen liikennepalveluja hoitava Veolia on myös mukana projektissa.

Israelin siirtokunnissa toimivien yritysten palveluja ja tuotteita ostetaan Suomessa julkisilla varoilla. Ongelmia tuottaa hankintalaki, joka vaikeuttaa epäeettisesti toimivien yritysten sulkemista pois kilpailusta.

Raportin mukaan myös kuudella suomalaisella eläkerahastolla oli sijoituksia siirtokuntiin liitettyihin yrityksiin.

Finnwatch vaatii Suomelta tiukempia ja johdonmukaisia linjauksia siirtokuntien suhteen. Tavoitteena tulisi olla koko EU:n laajuinen Israelin siirtokuntiin liittyvän maahantuonnin, viennin ja investointien kielto.

Finnwatchin raportti PDF >>>