KOLUMNI: KUPRU kajoaa henkilöstöön
Kunta- ja palvelurakennehankkeen eli KUPRUn yhteydessä on puhuttu myös kuntien henkilöstön asemasta. Kesäkuussa hyväksytyssä pohjapaperissa sanotaan, että lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt – kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden muodostamiset – toteutetaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa keskustellen.
Samalla todetaan, että tällaisten toimenpiteiden johdosta ei työnantajalla ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain tai kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain tarkoittamilla taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Tämä kielto on esityksen mukaan voimassa viisi vuotta vuoden 2007 alusta.
Kuntaministeri Hannes Manninen kuitenkin totesi pian kesäkuisen periaatepäätöksen jälkeen, että viiden vuoden irtisanomissuoja ei koskekaan kuntayhtymiä. Asia on tärkeä, koska meillä Suomessa on kaikkiaan 231 terveydenhuolto-, koulutus ja vammaispalvelukuntayhtymää, joissa työskentelee noin 120 000 työntekijää. Tämä on iso osa kuntien työntekijöistä.
* * *
Näyttää siltä, että KUPRUun on tahallaan jätetty porsaanreikä, joka mahdollistaa työntekijöiden irtisanomisen kuntayhtymistä. Kaukana ei tietysti ole ajatus, että tarkoituksena onkin sijoittaa kuntayhtymiin joukoittain niitä kuntien työntekijöitä, joiden tehtävät hävitetään kuntaliitoksissa, muiden vastaavien ylikunnallisten palvelupiirien rakentamisessa ja palvelujen massiivisessa kilpailuttamisessa ja ulkoistamisessa.
Tältä osin työntekijöiden ja heidän järjestöjensä on oltava tarkkoja. Tuleva puitelaki ei millään tavalla saa heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa kuntayhtymissä. Siksi nyt on toiminnan ja vaikuttamisen aika. Toimivat kuntapalvelut ja hyvä kuntien työllisyystilanne ovat niin kuntalaisten kuin kuntien työntekijöidenkin kannalta olennainen osa suomalaista hyvinvointimallia. Nyt ei todellakaan ole julkisten palvelujen purkamisen ja kuntien työntekijöiden irtisanomisten aika.
JARI HEINONEN
Kirjoittaja on SKP:n kaupunginvaltuutettu Tampereelta