Korkeakouluopiskelijat sinnittelevät
Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu päätoimisesti korkeakouluissa opiskelevien toimeentuloa.
Vastauksista käy ilmi, että kuukausitasolla rahaa on käytettävissä kaiken kaikkiaan keskimäärin lähes 900 euroa. Tärkein tulonlähde on Kelan opintotuki, mutta toimeentulon lisää haetaan eri lähteistä. Menoista suuri osa koostuu asumisen kustannuksista.
Opintolainaa nostaa hieman yli puolet opiskelijoista. Suurimman menoerän muodostavat asuminen ja ruoka. Lainaa otetaan keskimäärin 7000 euroa.
Vastaajista lähes puolet ilmoittaa tekevänsä töitä. Keskiarvotienesti kuukaudessa liikkuu reilussa kuudessasadassa eurossa.
Muuta tuloa saadaan saadaan vanhemmilta tai sukulaisilta.
Opintolainapainotteisuudesta eroon
Moni vastaajista toivoisi opintotukijärjestelmään parannusta. Erityisesti opintolainapainotteisuutta tulisi minimoida ja vastaavasti tulorajaa korottaa. Myös opiskelijan hyvinvointi ja jaksaminen huolettavat. Järjestelmää kritisoidaan siitä, että itsensä kehittämistä ei tueta tarpeeksi.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
- ‹ edellinen
- 3 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.