Kreikan kommunistinen puolue KKE vaalivoittoon Kreikan parlamenttivaaleissa
Kreikan kommunistinen puolue KKE oli selvä voittaja maan viime sunnuntain parlamenttivaaleissa. Puolue lisäsi äänimääräänsä 126 000:lla saaden valtakunnallisesti 7,23 prosenttia eli yhteensä 425 795 äänistä. Tämä oikeuttaa puolueen 26 paikkaan 300-paikkaisessa parlamentissa. Lisäpaikkoja viime kauteen verrattuna tuli 11 kpl.
KKE lisäsi kannatustaan varsinkin suurten kaupunkien työläisvaltaisilla asuinalueilla, joilla se sai jopa 10% äänistä. Äänestysalueita oli 13, ja niistä 12:ssa KKE sai reilusti lisää ääniä, joissain jopa 42% enemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2019.
Maan hallitseva oikeistolainen Uusi demokratia -puolue sai vaaleissa 146 paikkaa ja päätti olla liittymättä hallituskoalitioon toisen puolueen kanssa varmistaakseen absoluuttisen enemmistön parlamentissa. Tämän seurauksena maa on menossa kohti uusia parlamenttivaaleja, jotka järjestetään todennäköisesti 25. kesäkuuta 2023. Vaalit järjestetään uuden vaalilain mukaisesti, joka takaa kärkipuolueelle 40 lisäpaikkaa, mikäli se mahdollistaa yhden puolueen hallituksen muodostamisen. Säilyttääkseen 26 paikkaansa KKE:n on kerättävä uusissa vaaleissa lisää ääniä.
Uudet sosiaalidemokraattiset puolueet Syriza ja MeRA25 menettivät paikkoja. Syriza sai 71 paikkaa entisten 86 tilalle. MeRA25 ei ylittänyt 3% äänikynnystä ja menetti 9 paikkaansa. Vanha sosiaalidemokraatinen Pasok sen sijaan lisäsi kannatustaan yli 3% ja lähes tuplasi paikkansa 22:sta 41 paikkaan. Paikkojaan lisäsi kuudella myös kansallismielinen oikeistolainen Hellenic Solution (Kreikkalainen ratkaisu), joka sai 16 paikkaa.
KKE:n keskuskomitea arvioi tulosta 22.5. "myönteiseksi askeleeksi kielteisessä voimasuhteessa" ja asetti tavoitteeksi vahvistaa puolueen poliittista taistelua, jotta se voisi nousta entistä vahvempana esiin uusissa vaaleissa.
– Haluamme kiittää kymmeniä kommunistisia ja työväenpuolueita sekä tuesta, jota ne antoivat puolueellemme vaaleja edeltävänä aikana, että onnitteluviesteistä, jotka saapuivat KKE:n päämajaan, sanottiin keskuskomiteasta.
Lähdeuutinen KKE:n sivuilla.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
Nato pitää 75-vuotisjuhlakokouksen Washington D.C:ssä 9.-11. heinäkuuta. Suomea kokouksessa edustaa muun muassa presidentti Alexander Stubb. Kokous ja Suomen tavoitteet eivät vaikuta edistävän rauhaa maailmassa presidentin kanslian tiedotteesta päätellen. Kokouksen aikana kaupunki täyttyy Nato-vastaisista tapahtumista, joita on järjestämässä myös Maailman naiset rauhan puolesta yhdessä Natoa vastaan -verkosto.
- 1 / 3
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?