Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kun robotti tappaa

    Kotimaa
    29.11.2016 - 13:23
    Marko Korvela
    Yhdysvaltalainen Northrop Grumman X-47B on miehittämätön lennokki

    Taisteluroboteista puhuttaessa monelle syntyy mielikuva tieteiselokuvien kiiltävistä terminaattoreista ja sotadroideista. Automatisoitu – tai paremminkin autonomisoitu – sodankäynti on kuitenkin jo täysin tätä päivää, vaikka monet määritelmät ja käsitteet hakevat vielä sisältöään – säätelystä ja lainsäädännöstä puhumattakaan.

    Suomen Sotatieteellisen Seuran seminaarissa käsiteltiin marraskuussa taistelukentän robotisoitumista –vallankumouksellista muutosta tapaan käydä sotaa. Muutos on jo käynnissä, mikä herättää aivan uudenlaisia kysymyksiä sodan luonteesta ja vastuista.

    Metsurit työttömäksi

    Autonominen järjestelmä eroaa automaatista siinä, että se pystyy havainnoimaan ympäristöä ja tekemään havaintojen perusteella itsenäisiä päätöksiä. Tämän lisäksi autonominen robotti voi kommunikoida muiden vastaavien kanssa esimerkiksi tietoverkkojen kautta. Näin syntyy niin sanottu parviäly – tehokas itsenäisesti päättelevien ja oppivien koneiden verkosto.

    Seminaarissa käsiteltiin aluksi robottiteknologian rauhanomaisia sovelluksia. Aalto-yliopiston Heikki Hyyti kertoi autonomisesti toimivista metsäkoneista. Niiden liikkuminen vaikeassa metsämaastossa onnistuu satelliittipaikannuksen, erilaisten mittausantureiden ja monimutkaisen matemaattisen laskennan yhteistyön kautta. Kun joukko autonomisia metsäkoneita linkittyy keskenään, kykenee ”parvi” oppimaan maaston ja puuston yksityiskohtia tällä hetkellä parhaimmillaan jopa 0,7 metrin tarkkuudella.

    Toistaiseksi metsäkoneiden autonomiaa on kehitetty auttamaan metsuria raskaassa ja vaikeassa työssä. Lopulta metsäkone voi omatoimisesti suoriutua niin taimien istuttamisesta ja hoidosta, harvennuksesta kuin puunkaadosta – ja työntekijäparka joutuu pohtimaan alan vaihtoa…

    Tappamisen kynnys madaltuu

    Autonominen sotateknologia tuo uusia haasteita muun muassa asevalvonnalle, kansainvälisille laeille, moraalille ja etiikalle: kuka esimerkiksi on vastuussa taistelurobotin tekosista ja mahdollisista rikoksista?

    Koneiden autonomisuuden tuomat monet uhkakuvat ovat jo nykyteknologialla reaalisia.

    Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteeri Pekka Appelqvist totesi, että koneiden autonomisuuden tuomat monet uhkakuvat ovat jo nykyteknologialla reaalisia.

    Autonomisia asejärjestelmiä on hyvin vaikea paketoida pitävään määritelmään. Todellisuudessa autonomia on aina suhteellista, eikä kone voi esimerkiksi itse määritellä toimintansa päämääriä eikä rajaehtoja.

    Vastaan tulevat klassiset vastuukysymykset: kuka vastaa, jos kone lukee maaliksi ja tuhoaa väärän kohteen.

    Oma ongelmansa on tappamisen kynnyksen madaltuminen, jota on nähtävissä jo miehittämättömien lennokkien käytössä, kun ohjaaja on kaukana kohteista. Monissa tapauksissa ihminen toimii jo nyt täysin teknologisen järjestelmän varassa ja tosiasiallisesti vain kuittaa koneen tekemiä päätöksiä.

    YK:ssa käydään autonomisoitua sodankäyntiä koskevaa niin sanottua CCW LAWS –prosessia, joka on vielä pahasti vaiheessa. Siinä yritetään määritellä robottisodankäynnin sääntöjä. Mukana ovat kaikki suurvallat.

    Perusperiaatteet samat

    Oikeustieteen väitöskirjaa työstävä Vesa Kyyrönen sanoi, että robotit tai niiden toiminta eivät ole oikeudellisessa tyhjiössä. Perusperiaatteet pysyvät samana riippumatta siitä, sotivatko ihmiset vai robotit. Komentajilla on aina vastuu alaistensa tekemisistä, olivatpa ne lihaa ja verta tai metallia. Sama koskee taistelijoita ja esimerkiksi operaattoreita.

    Paljon on vielä kesken ja sovittavaa. Kuvaavaa on, että maamiinoja on käytetty sodissa jo ainakin 150 vuotta, mutta vasta viime vuosina on saatu aikaiseksi niiden käyttöä säänteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Taistelurobotit kehittyvät sitä vauhtia, että emme missään nimessä voi odottaa yhtä kauan.

    Rauhanliike seuraa kehitystä

    Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kertoo, että kansainvälinen rauhanliike yrittää pysytellä perässä autonomisen sodankäynnin kehityksessä, mutta se on resurssien puutteen vuoksi hankalaa. Usein jo käsitteiden määrittely on vaikeaa. Kansainvälisesti on olemassa kampanja, joka tähtää tappajarobottien kieltämiseen. (www.stopkillerrobots.org).

    Kansainvälisesti on olemassa kampanja, joka tähtää tappajarobottien kieltämiseen.

    YK:n alaiset CCW-neuvottelut tapahtuvat osana Geneven sopimusta. Se on Matinpuron mukaan hidas prosessi, koska päätöksiä tehdään konsensusperiaatteella – kaikkien mukana olevien maiden pitää hyväksyä tulos.

    Esimerkiksi Saksassa rauhanliike on vastustanut miehittämättömiä lennokeita, koska niistä osaa ohjataan oletettavasti Saksasta käsin. Suomessa Naiset rauhan puolesta –järjestö on viime vuonna julkaissut 20-sivuisen lehden kauko-ohjatusta sodasta, jossa käsitellään laajasti autonomista sodankäyntiä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Lupa- ja valvontaviraston tuore (1.4.

    Ukrainan toistuvat drooni iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa. Kuva Bengt Nyman CC0 4.0
    Uutiset
    1.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun

    Ilves on Suomen metsissä yhä yleisempi näky kuva John Loehr
    Tutkimus
    31.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehometsätalous uhkaa ilvestä

    Miltonin myötätuntokuiluteoria osoittaa ongelma ei ole autistissa, vaan normissa. Kuva Chretien Legouais CCO 0.0.
    Uutiset
    30.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Autistit kommunikoivat keskenään sujuvasti – haasteet syntyvät vasta neurotyypillisten kanssa

    Kerttu Matinpuro kuva Miguel Lopez
    Ulkomaat
    29.3.2026
    Miguel López

    Länsi-Sahara ei ole kaukana

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!