Kunnat säästävät, naiset kurjistuvat
- Kunnallisten palvelujen alasajo on merkinnyt naisten työn alasajoa,
etenkin naisvaltaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Samalla kun
kunnat vetäytyvät vastuustaan työnantajina ja palvelujen
tarjoajina, naisia painostetaan takaisin hellan ääreen hoitamaan
ilmaistyönä lapsiaan ja ikääntyviä sukulaisiaan.
Meidän naisten pitäisi nyt ryhtyä jämäkästi
parantamaan omaa asemaamme. Niin kauan kuin pidämme suumme kiinni hankalaksi
leimautumisen pelossa, meidän oikeuksiamme voidaan polkea.
Näin tuumailtiin demokraattisen naisverkoston valtakunnallisessa
tapaamisessa Helsingissä viime sunnuntaina. Tapaamiseen kokoontui parikymmentä
naista eri puolilta maata keskustelemaan kunnallisten palvelujen nykytilasta.
Tilaisuudessa myös kartoitettiin eri paikkakunnilla toimivia demokraattisia
naisryhmiä sekä pohdittiin vilkkaasti naisverkoston tulevaa toimintaa.
Kaija Kiessling
puhui kuntien terveyspalvelujen heikentämisestä,
joka on johtanut eriarvoiseen palvelujen saatavuuteen ja hoitohenkilöstön
uupumukseen liiallisen työtaakan alla.
-Ihmisten oma maksuosuus palveluista on kasvanut jatkuvasti, mutta samalla
palvelujen laatu on heikentynyt. Terveydenhuoltomenojemme osuus bruttokansantuotteesta
on Euroopan maiden alhaisimpia (vain 7 %). Käytännössä
tämä merkitsee sitä, että esim. vanhushuollon palveluita
on supistettu ja siirretty yksityisten yrittäjien vastuulle, jolloin
vähävaraiset vanhukset ovat vaarassa jäädä heitteille,
Kiessling totesi.
Hän kertoi myös, että Turussa tehdyn selvityksen mukaan
15 % hoitohenkilöstöstä haluaisi vaihtaa kokonaan alaa. Henkilöstöä
uuvuttaa paitsi kiireestä ja ylityöstä aiheutuva stressi
oheissairauksineen, myös määräaikaiset työsuhteet,
jotka tekevät kaiken oman elämän suunnittelun mahdottomaksi.
Tarja Västilä
puolestaan teki selkoa sosiaalineuvontapisteen
asiakkaiden tilanteesta.
- Sosiaaliturvasta, etenkään vammaispalveluista ei tiedetä
riittävästi, joten etuuksia ei ymmärretä hakea. Varsinkin
yksityisellä sektorilla työskentelevät ovat neuvottomia,
kun työkyvyttömyys sattuu omalle kohdalle. Sosiaalitoimistoissakaan
ei aina hevin neuvoja anneta, hän ihmetteli.
Västilä korosti sosiaalisten verkostojen merkitystä ihmisten
elämässä. Hyvinkin pienillä tuloilla voi selvitä,
jos vertaistukea on saatavilla. Verkostojen luontia ja ylläpitoa Västilä
pitää etenkin naisten tehtävänä.
Riitta Tynjä
otti puheenvuorossaan esille nykyistä
kunnallishallintoa vaivaavan demokratiavajeen.
- Leikkauspolitiikan taustalla on ideologinen muutos, joka perustuu eliitin
haluun luoda sen omilla ehdoilla toimiva kuntafirma. Firman kurssi nousee,
kun työntekijöitä irtisanotaan. Tällöin kokonaisvastuu
palveluista häviää, hän kritisoi.
Demokratian häviäminen juontaa juurensa noin 10 vuoden takaiseen
uudistukseen, jossa suuri määrä lautakuntia lakkautettiin
ja niiden käyttämä valta delegoitiin virkamiehille. Tilalle
ei kuitenkaan luotu mitään uutta kansalaisia kuuntelevaa organisaatiota.
Ihmiset kokevat siten vaikutusmahdollisuuksiensa kaventuneen, mistä
syystä kunnallispolitiikka potee nykyään pahaa uskottavuuskriisiä.
Naisverkoston jäsenet näkevät verkoston tehtäväksi
ennen muuta naisten ja perheiden arkisten asioiden saattamisen politiikan
keskiöön. Verkosto pyrkii toiminnassaan tuomaan esiin hyvinvointipalvelujen,
työllisyyden ja perhe-elämän toisiinsa vaikuttavia, usein
monimutkaisia sidoksia naisten jokapäiväisessä elämässä.
Naisverkoston nimissä on tarkoitus esittää kannanottoja
sekä poliittisille päättäjille että kaikelle kansalle
ja ylipäänsä ottaa aktiivisesti osaa julkiseen keskusteluun
naisten asemasta. Naisverkosto esittää kannanottonsa myös
SKP:n edustajakokoukselle toukokuussa.
Verkoston toimintaan osallistuminen ei edellytä SKP:n jäsenyyttä.
Toivommekin verkostoon mukaan aktiivisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita
naisia poliittiseen kantaan katsomatta.