Kunnon palkka takaa hoidon laadun
Hoitajan työn vaativuudessa on kysymys siitä, että ollaan tekemisissä ihmisten hengen kanssa. Vastuu on suuri eikä lääkäri aina syystä tai toisesta ole välittömästi saatavilla, sanoo Tehyn ammattiosasto 113:n puheenjohtaja Mira Reijonen.
Työn raskautta lisää hoidettavien määrän kasvaminen suhteessa henkilökuntaan. Pari vuotta voimassa ollut hoitotakuu on lisännyt työmäärää, eikä alalle saada tarpeeksi työntekijöitä kehnon palkkauksen vuoksi. Tämä aiheuttaa monelle hoitajalle riittämättömyyden tunteen.
Kaiken lisäksi työvoimapulasta yritetään nyt syyttää hoitajia itseään, he mokomat kun vaativat kuntatalouden kannalta kohtuuttomia palkkoja ja kun niitä ei makseta, loikkaavat muille aloille tai ulkomaille paremman palkan perässä.
Palkka on suuri tekijä, kun alan vetovoimasta puhutaan. Toki on muitakin seikkoja, kuten työnantajan luotettavuus ja työolot, mutta niillä ei makseta vuokria, lainan lyhennyksiä eikä päivittäistä leipää.
Mira Reijonen huomauttaa, että sairaanhoitajille tarjottu sopimus noudatti yleistä liittokierroksen linjaa. Koulutetun hoitohenkilöstön palkkakuoppaa se ei olisi madaltanut lainkaan.
Lisät vaativat uhrauksia
Julkisuudessa on sairaanhoitajan palkkana esitelty milloin mitäkin summia. Reijonen korostaa alan peruspalkan ja keskiansion eroa. Erilaisten yö-, viikonloppu- ja muiden lisien kautta palkkapussiin voi kertyä muutama sata euroa peruspalkkaa enemmän kuukaudessa. Mutta tämä ei tapahdu ilman uhrauksia.
– Kyseessä on naisvaltainen ala, ja monella on perhettä. Lisät tehdään silloin, kun muu perhe on vapaalla, esimerkiksi juhlapyhinä, sanoo Reijonen. Ei ole mukavaa, että äiti tai isä joutuu jatkuvasti työskentelemään joulut ja pääsiäiset päästäkseen riittävälle palkkatasolle.
Auroran sairaalan psykiatrisella osastolla apulaisosastonhoitajana työskentelevän Reijosen oma kuukausipalkka olisi kahden ja puolen vuoden kuluttua ollut parhaassa tapauksessa noin 250 euroa parempi kuin tällä hetkellä. Mutta varmaa, ilman mitään varauksia saatavaa rahaa tästäkin olisi ollut vain osa.
Varaa palkkoihin on
Hoitajia yritetään siis syyllistää siitä, että palkankorotusvaatimusten takia monen kunnan talous on tulevaisuudessa kuralla. Mira Reijonen huomauttaa, että kuntien heikkoon talouteen on vedottu aina aikaisemminkin. Kaikilla kunnilla ei suinkaan mene taloudellisesti huonosti. Valtiolla puolestaan on yllin kyllin budjettiylijäämäistä rahaa, josta osan voisi ohjata siten, että kaikilla kunnilla olisi varaa maksaa hoitajille kunnon palkat.
Tehyn tavoitteena on jo jonkin aikaa ollut koulutetun hoitohenkilöstön palkkatason tuntuva korottaminen. Sen toteutumiseksi Tehy on vaatinut monivuotista palkkaohjelmaa, joka ei ole toteutunut.
Kansantaloudellista hyötyä
Julkisessa keskustelussa on rahasta puhuttaessa miltei tyystin unohdettu, että suuri osa palkankorotuksista palautuu välittömien ja välillisten verojen kautta takaisin valtion ja kuntien rahakirstuihin.
– Hoitoalan palkankorotukset heijastuvat myös siihen, että ihmisiä hakeutuu alalle töihin ja palvelu paranee. Parempi hoito merkitsee lyhyempiä sairaslomia, eli hoidettava työntekijä pääsee nopeammin takaisin töihin, huomauttaa Reijonen. Sairaslomien lyhentymisellä on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Hoitajien palkankorotukset myös luonnollisesti parantavat ostovoimaa.
Joidenkin laskelmien mukaan kunta-alan sopimuksessa luvatuista palkankorotuksista palautuu verojen ja kulutuksen kautta yli puolet takaisin julkiselle sektorille.
Mielenosoitus perjantaina
Perjantaina 5. lokakuuta ovat kaikki hoitajien kamppailua tukevat ihmiset tervetulleita Sairaanhoitajaliiton järjestää mielenosoituksen Helsinkiin. Aamulla kello 10 jälkeen on mahdollisuus kokoontua Helsingin stadionille, jossa on tarjolla ohjelmaa. Stadionilta mielenosoituskulkue marssii Eduskuntatalon eteen, jonne on tarkoitus saapua noin klo 12.30.
– Nyt on tilaisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa! kehottaa Sairaanhoitajaliitto.
MARKO KORVELA