Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta marssitaan kahden vuoden tauon jälkeen Tampereella ja Helsingissä. Vaatimuksissa korostuvat naisvaltaisten alojen huono palkkaus ja naisten itsemääräämisoikeus.
Kunta-alan sopimus syntyi kovassa paineessa
Tehy ja SuPer hyväksyivät viime torstaina 28.5. kunta-alan neuvottelutuloksen. Mitä kunta-alan sopimuksesta pitäisi ajatella? SuPerin ammattiosasto 404:n jäsen ja SKP:n Uudenmaan piirisihteeri Jukka Ahokas ajattelee sopimuksen avaavan jatkoon mahdollisuuksia. Toisaalta neuvottelutuloksessa oli Ahokkaan mielestä myös paljon huonoa.
– Palkan suhteen meni aivan penkin alle, joskin tilanne oli haastava. Kikyn poistuminen oli oikeastaan itsestäänselvyys, jota ei tietysti sellaisena pidetty. Näin voitiin antaa jotain ilman, että annettiin mitään.
Ahokkaan mukaan ay-liikkeen rappio ja hajaannus tuli hyvin näkyviin siinä, kuinka tuki hoitajille puuttui ay-liikkeen sisälläkin.
– Nyt tarvitaan suurta remonttia ay-liikkeeseen. Se on voima, joka pystyy aikaansaamaan muutoksia asioihin, jos ja kun sen johdossa halua on ja jäsenistö aktivoituu oikeasti vaikuttamaan ja toimimaan. Nyt aika seuraaviin neuvotteluihin kannattaisi käyttää hoitajien ja hoidettavien asiooiden esiin tuomiseen ja taisteluun julkisen terveydenhuollon yksityistämiskehitystä vastaan.
– On myös henkisesti valmistauduttava siihen, että seuraavan kerran oikeasti lakkoillaan.
Lisää lakkokoulutusta
Ahokkaan mukaan ammattiosastojen tulisi näkyä ja puhua aktiivisesti epäkohdista, jotka vaativat korjausta.
– Siihen on mahdollisuus paikallislehdissä osastona ottaa kantaa esimerkiksi. On myös henkisesti valmistauduttava siihen, että seuraavan kerran oikeasti lakkoillaan. Käytävä lakkokoulutuksia jo etukäteen, jotta tiedämme mitkä oikeutemme ovat mutun sijaan. Ehkä ihmisten on myös laitettava mahdollisuuden mukaan muutama lantti talteen, jottei raha tule esteeksi sille, ettei raha-asioita saada palkan osalta ikinä kuntoon.
Ahokkaan mielestä myös julkisuuskampanjaa on hyvä suunnitella.
– Nämä asiat kuuluisivat toimivassa ammattiliitossa johdon organisoimiksi, joten kun sellaista ei ole hirveämmin kuulunut, ehkä myös sitä johtoa voi miettiä uusiksi? Joka tapauksessa mikään johto ei asioita missään saa yksin aikaiseksi, joten suurin vastuu tulevasta lankeaa juuri sinulle ja minulle, ihan tavallisille liiton jäsenille. Hyvä, parempi huominen ei tule itsestään vaan se on meidän rakennettava!
Kirjoittajan artikkelit
Ruotsalais-suomalainen työryhmä on esittänyt avoimessa kirjeessä kymmenen perustelua, miksi Suomen ja Ruotsin tulee pysyä Naton ulkopuolella ja harjoittaa rauhanpolitiikkaa. Kirjeen perustelut on allekirjoittanut jo useat tunnetut vaikuttajat, tutkijat ja taiteilijat.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös aloittaa sota Ukrainassa on saanut tänään osakseen kansalaisyhteiskunnan tuomion niin sosiaalisessa mediassa, kuin useissa mielenosoituksissa ympäri Suomen.
- ‹ edellinen
- 30 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.