Kuntapalvelujen kilpailutus usein vain hetken säästö
– Kustannussäästöjä saadaan yleensä aluksi, mutta ne tasaantuvat ajan mittaan. Kun kokonaiskustannukset lasketaan, taloussäästöt saattavatkin tulla kyseenalaiseksi.
Näin sanoo kunnallisten palvelujen kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä aihetta pitkään tutkinut hallintotieteen lisensiaatti Liisa Kähkönen.
Tällä hetkellä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa tutkijana toimiva Kähkönen on tehnyt runsaasti kilpailutusta ja yksityistämistä koskevaa selvitystyötä myös edelliselle työnantajalleen, Kunta-alan ammattiliitolle KTV:lle.
Kähkösen mukaan kansainvälisesti kilpailuttamistutkimuksia on olemassa kaikenlaisia ja monenlaisin tuloksin, mutta yksi yhteinen tekijä niissä on, että yleensä aina henkilöstövaikutukset ovat huonot, mutta hyvänä puolena se, että laatuun aletaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
– Usein keskeisin kilpailutekijä on palvelun tuottamisen hinta. Ja on ilmennyt, että kun halpaa on yritetty ostaa, onkin sitten saatu myös todella halpaa laatua, Kähkönen muotoilee.
Sekä "kovilla" että
"pehmeillä" aloilla
Kunnallisia palveluja kilpailutetaan ja yksityistetään sekä "kovilla" että "pehmeillä" aloilla.
– Esimerkkejä kilpailutuksesta löytyy aina julkisesta liikenteestä mm. vanhusten kotipalveluihin ja niiden pilkkomiseen erillisiin ateria-, siivous- ja turvapalveluihin. Alun perinhän nämä palvelut ovat olleet yhden ainoan ihmisen hoitamia, Liisa Kähkönen toteaa.
Kilpailutettu ja ulkoistettu on myös paljon mm. koulujen ja päiväkotien ateria- ja siivouspalveluja. Etenkin siivouspalvelujen laatu on monasti mennyt varsin kyseenalaiseksi, mikäli ainoana valintakriteerinä on ollut hinta.
Ajankohtainen kysymys Helsingissä on juuri nyt hanke fuusioida kunnallisena liikelaitoksena toimiva HKL-Bussiliikenne ja Helsingin kaupungin 99-prosenttisesti omistama Suomen Turistiauto Oy keskenään ja samalla yhtiöittää myös koko HKL-Bussiliikenne.
Helsingissä ja pääkaupunkiseudullahan on muutenkin kilpailutettu linja-autoliikennettä jo usean vuoden ajan.
Liisa Kähkönen viittaa Tampereen yliopiston vajaa vuosi sitten tekemään tutkimukseen pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailuttamisen henkilöstö- ja talousvaikutuksista.
– Kustannussäästöt siinä kyllä tulevat selvästi esille siinä mielessä, että kaupungin välittömät kustannukset laskivat. Mutta liikennöitsijöiden taloudellinen tilanne heikkeni selvästi, ja ennen kaikkea työntekijät kokivat työehtojensa ja muiden työolojensa merkittävästi heikentyneen, Kähkönen tiivistää tutkimuksen keskeisen tuloksen.
Hän lisää, että vaikka palvelun ulkoistaminen ja osto ynnä kilpailuttaminen onnistuisikin ilman välittömiä henkilöstövaikutuksia, ei liene riittävästi painotettu sitäkään, että kunnalla on kuitenkin loppujen lopuksi kokonaisvastuu palveluista, tuotti ne kuka tahansa.
"Harkintaa ja
varovaisuutta"
Liisa Kähkösen mielestä kunnallisten palveluiden kilpailuttamiseen olisi suhtauduttava harkiten ja varovaisuudella, jotta ei toistettaisi alun virheitä ja jouduttaisi valitusten kautta kalliisiin oikeusprosesseihin.
Kilpailuttaminenhan on tarkoittanut myös juristien työmäärän lisääntymistä.
Pro kuntapalvelut
-liike aktiivisena
Kunnallisia palveluja puolustavan Pro kuntapalvelut -kansalaisliikkeen aktivisti, sosiologian dosentti Juha Nurmela kertoo, että liike aikoo olla aktiivinen tänäkin syksynä, jotta Helsingin peruspalvelujen tämän vuoden leikkaukset peruttaisiin ja ensi vuodelle saataisiin tarpeen mukainen budjetti.
– Me olemme laatimassa eräänlaista "mustaa kirjaa" julkisten palvelujen kurjistumisesta. Me keräämme kuntalaisten konkreettisia kokemuksia siitä, miten huonosti palvelut toimivat käytännössä, ja kun Helsingin kaupungin budjettiesitys ensi vuodelle julkistetaan, meillä on tarkoitus esitellä oma vaihtoehtomme, Nurmela toteaa.
Hän on myös keskeisesti mukana julkaisemassa Hesan Moilanen -nimistä ilmaisjakelulehteä, jossa Helsingin kaupungin taloutta ja palvelujen laatua ruoditaan varsin rankasti.
Nurmela heittää esimerkiksi kysymyksen, miksi pääomasijoitusyhtiö CapMan osti hiljattain terveydenhuoltopalveluja kauppaavan pörssiyhtiön Mehiläinen Oyj:n.
– Voisi kuvitella, että Mehiläisellä lasketaan lähitulevaisuudessa olevan uusia markkinoita mm. tähän saakka kunnallisesti tuotettujen terveyspalvelujen kentässä, Nurmela arvelee.
Suomessa on paljon kuntia – tarkkaan sanottuna tasan 444. Yksityisten palvelujen lobbareille on näin hyvät mahdollisuudet toimia, kun kunnilla on nykyään vapaa valta järjestää palvelut haluamallaan tavalla.
– Näyttää vahvasti siltä, että jotkut kunnat ajavat palvelujaan tietoisesti alas niin paljon kuin ikinä ilkeävät, ja näin luodaan sitten markkinat sille, että palveluja aletaan jatkossa ostaa yksityisiltä. Ja silloinpa ei enää itketä rahan puutetta, Juha Nurmela aprikoi.