Kuntavaalit ovat myös koulutusvaalit

Suomen Lukiolaisten Liitto on noin 50 000 opiskelijan edunvalvontajärjestö. Liiton väki sijoittuu ikähaarukassa täysi-ikäisyyden molemmin puolin. Monelle lukiolaiselle kevään kuntavaalit ovat ensimmäinen henkilökohtainen kosketus edustukselliseen demokratiaan.

"Nuoret haluavat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kuntia halutaan kehittää."

Lukiolaisten Liiton pääsihteeri Saara Hyrkkö kertoo, että kuntavaalit ovat myös liitolle suuri ponnistus. Liitolla on kuntavaalikampanja, jossa asetetaan omia tavoitteita ja kannustetaan erityisesti opiskelijakuntia aktivoitumaan kuntavaalien tiimoilla.

– Kaikki aktiivit tekevät eri puolilla Suomea töitä, että nuorten ja lukiolaisten asiat nousevat eri kunnissa keskustelun keskiöön. Nuoret haluavat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kuntia halutaan kehittää.

Nuoret osallistuvat – mutta eri tavalla

Nuorten poliittisesta aktiivisuudesta – tai paremminkin sen puutteesta – puhutaan paljon. Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen ei näe tilannetta niin synkkänä kuin usein väitetään.

– Nuoret kyllä osallistuvat, mutta eri tavalla kuin ennen. Nuoret ovat tietoisia omasta asemastaan ja osaavat tehdä päätöksiä esimerkiksi kuluttajina. Haasteena ovat ne poliittisen osallistumisen keinot, joita nyt ei pidetä houkuttavina. Mielenkiinto puolueita kohtaan ja sitoutuminen tiettyyn puolueeseen on vähentynyt.

Heiskasen mukaan Liiton kuntavaalikampanjan eräs tavoite onkin painottaa nuorille, että kuntavaaleissa voi aidosti vaikuttaa asioihin.

Politiikan tekemisen pitää uudistua

Saara Hyrkkö siirtäisi keskustelun painopistettä enemmän siihen suuntaan, mitä erilaisia poliittisen vaikuttamisen kanavia on olemassa.

– Vaalit ja puolueet ovat eräs, tärkeä tapa. Myös erilaisiin kansanliikkeisiin lähtee mukaan laajasti eri-ikäisiä ihmisiä, esimerkkinä Tahdon-kampanja pari vuotta sitten. Asiasisällöt kiinnostavat ja saavat väkeä liikkeelle.

Päävastuu siitä, että ihmiset pääsevät mukaan politiikkaan ja kokevat sen mielekkäänä, on puolueiden ja poliitikkojen puolella.

– Politiikan tekemisen pitää uudistua, painottaa Hyrkkö. Hänen mukaansa nuoret kaipaavat politiikkaan enemmän avoimuutta. Esimerkiksi valtuustojen kokousten videointi niin, että niitä voi seurata suorana kotona, on monen nuoren mielestä itsestään selvä asia.

Pietu Heiskasen mielestä päävastuu siitä, että ihmiset pääsevät mukaan politiikkaan ja kokevat sen mielekkäänä, on puolueiden ja poliitikkojen puolella. Monista vanhoista, jäykistä käytännöistä on päästävä eroon.

Suuret teemat esillä

Lukioiden opetussuunnitelmaa päivitettiin viime vuonna. Pietu Heiskanen kertoo, että kentältä on tullut myönteistä palautetta: lukiolaiset pystyivät suunnitelmaan vaikuttamaan ja kokevat tärkeänä, että mielipidettä kuunnellaan.

Takavuosina lukiolaisetkin ottivat hanakasti kantaa laajemmin yhteiskunnallisiin kysymyksiin – olihan kyse nuorten tulevaisuudesta.

Heiskasen mukaan suuret teemat ovat tänäkin päivänä tärkeitä. Liittoa kiinnostaa nuorten yhteiskunnallinen asema ylipäätään: arvostetaanko yhteiskunnassa koulutusta ja millä tavalla päättäjien sanat ja teot kohtaavat.

Heiskanen pistäisi jokaisen puolueen ja päättäjän asennemuutoskoulutukseen.

– Pitää ymmärtää koulutuksen merkitys, se, että nuorista kasvaa valistuneita ja sivistyneitä ihmisiä ja mikä vaikutus sillä on kansankunnan menestykseen. Nykyinen lukiokoulutus antaa pääosin hyvät eväät, mutta paljon löytyy kehittämisen tarvetta.

Heiskanen itse näkisi mielellään, että lukiot tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi korkeakoulujen kanssa. Tästä on jo lupaava pilottihanke olemassa Turussa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tärkeää

Saara Hyrkön mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä on ennen muuta kokonaisuus, jossa on paljon vahvuuksia. Eräs keskeinen vahvuus on tasa-arvo. Ihmisellä on mahdollisuus saada laadukasta koulutusta riippumatta asuinpaikasta tai perhetaustasta. Hyrkkö on kuitenkin huolissaan siitä, miten tämän ja edellisten hallitusten aikana on leikattu koulutuksesta kaikilla tasoilla. Onko tilanne jatkossa enää yhtä hyvä?

Myös Pietu Heiskanen nostaa esiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden – ne ovat Lukiolaisten Liiton keskeisimpiä arvoja, joita pyritään myös omassa toiminnassa korostamaan. Heiskasen mielestä on hyvä välillä katsoa peiliin ja pohtia, mitä voisi itse tehdä paremmin.

– Me kasvatamme nuoria, jotka kokevat yhdenvertaisuuden tärkeäksi. Se on ollut eräs kantava teema koko Liiton historian ajan.

Hyrkkö huomauttaa, että edelleen koulutus parantaa mahdollisuuksia pärjätä elämässä.

– Tavoitteena pitää olla, että kaikki pääsevät peruskoulun jälkeen haluamaansa koulutukseen. On hyvä, että on paljon erilaisia vaihtoehtoja ja että halukkaille löytyy paikka myös korkeakouluista.

Nuoret avoimia uusille ratkaisuille

Sekä Pietu Heiskanen että Saara Hyrkkö valittiin pesteihinsä vasta viime vuonna. Heiskanen on toiminut puheenjohtajana vuoden alusta. Molemmat ovat ainakin omasta mielestään päässet hyvin kiinni työhön.

Hyrköllä on taustaa jo useammassa järjestössä, joten pääsihteerin rutiinit ovat hyvin hallussa. Hyrkkö kehuu, miten skarppeja, innostuneita ja fiksuja nuoria toiminnassa on mukana.

Kuntavaaleissa Lukiolaisten Liitolla on oma valtakunnallinen kattokampanja.

Kuntavaaleissa Lukiolaisten Liitolla on oma valtakunnallinen kattokampanja, mutta kukin opiskelijakunta päättää itse siitä, mitä paikallistasolla konkreettisesti tehdään.

Entäs pääsevätkö lukioiden vaalipaneeleihin muutkin kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaat? Sitä Heiskanen ja Hyrkkö eivät suoralta kädeltä voi luvata – se riippuu itse kunkin lukion opiskelijoista, ketä he näkevät tarpeelliseksi paneeleihin kutsua.

Tässä ei varmasti ehdokkaiden oma aktiivisuus ole pahitteeksi. Nuoret kun tuntuvat olevan avoimia uusille, hyville ratkaisuille – mikäli niitä vain rohkeasti on tarjolla.