Kuntien valtionosuuksia leikataan jälleen
Hallitus hyväksyi maaliskuussa valtiontalouden kehykset ja peruspalveluohjelman vuoteen 2012 asti. Kuntien taloutta kiristetään jälleen leikkaamalla niiden valtionosuuksia.
Kun kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin on tänä vuonna varattu 20 miljoonaa euroa, on summa ensi vuonna enää 12,5 miljoonaa euroa ja sen jälkeen vain 5 miljoonaa euroa. Kuvaavaa on, että kun sekä Tuusulalle että Nokialle annetaan miljoona euroa tunnettujen kriisiensä hoitoon, vähennetään summa tänä vuonna köyhimpien kuntien harkinnanvaraisista avustuksista. Matti Vanhasen hallitus jättää yleensä maaseudulla sijaitsevat köyhimmät kunnat oman onnensa varaan.
Koska kuntien yhdistymisavustuksiin myönnetyt porkkanarahat ylittävät 200 miljoonaa euroa vuosina 2008-2011, on hallitus päättänyt vähentää kuntien yleisestä valtionosuudesta 64 miljoonaa euroa vuonna 2011.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut nousevat 1. elokuuta 2008 ja tästä kunnille tuleva 60 miljoonaa euroa vuodessa vähennetään niiden valtionosuuksista. Lisäksi laitoshoidon enimmäismaksuja nostettiin jo tämän vuoden alusta siten, että potilaan käyttöön jää enää 18 prosenttia nettotuloista. Aiemmin potilaalle jäävä osuus oli 20 prosenttia, joten laitospotilaiden käteen jäävä tulo aleni kerralla kymmenen prosenttia. Vuoden 2010 alusta potilaalle jäisi enää 15 prosenttia. Tästäkin kunnille tuleva 60 miljoonan euron lisätulo vähennetään valtionosuuksista, joten korotus ei hyödytä kuntia.
Vielä vuonna 1990 valtion osuus kuntien tuloista oli 36,7 prosenttia. Sitten Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitukset leikkasivat kuntien tuloja niin, että vuonna 2000 valtionosuudet olivat pudonneet 21,9 prosenttiin. Sen jälkeen valtionosuudet ovat hieman kasvaneet, mutta niitä on lisätty myös kompensaationa kuntien verotulojen leikkauksille. Raimo Sailaksen sanoin: "kuntatalous on pidetty sopivan kireällä."
Hallituksen hyväksymät valtiontalouden kehykset ja peruspalveluohjelma jatkavat kuntatalouden kiristämisen linjaa. Kun valtionosuudet ovat tänä vuonna keskimäärin 28,1 prosenttia kuntien tuloista, laskee niiden osuus vuoteen 2012 mennessä 26,3 prosenttiin. Eipä ihme, että hallitus arvioi itsekin kuntatalouden kiristyvän kehyskauden loppua kohti.
Ohjelmassa todetaan myös, että "kunta- ja palvelurakenneuudistus lisännee täytäntöönpanovaiheessa kuntien menoja." Kuprun todellinen tarkoitus ei siten liene niinkään menojen säästäminen vaan kuntien palveluiden yksityistäminen.
OLLI SAVELA
Kirjoittaja on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu.