Kyselytutkimus: sote-uudistuksella ei kansan tukea
Sote-uudistuksella ei ole Juha Sipilän hallituksen ajamassa muodossa kansalaisten tukea. Tämä käy ilmi aineistosta, jonka TNS Gallup Oy keräsi touko‐kesäkuussa Kalevi Sorsa -säätiön toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta suomalaista ajankohtana, jolloin hallituksen esityksen yksityiskohdat eivät olleet tiedossa, mutta sote-linjaukset oli julkaistu.
Uudistus koettelee ihmisten käsityksiä oikeudenmukaisuudesta, ja se nähdään uhkana demokratialle sekä heikennyksenä alan työntekijöille. Sen sijaan henkilökohtaista vapautta valita palveluntarjoaja arvostetaan laajalti.
Sote voidaan pelastaa vain suunnanmuutoksella ja uudella valmistelulla, Säätiön projektitutkija Markku Valtanen arvioi tutkimusraportissaan, joka julkaistiin lokakuussa ajatuspajan Impulsseja-sarjassa.
Palvelunkäyttäjien tasavertaisuuden paranemiseen luottaa vain joka neljäs.
– Esitys on joko sellainen, jota kansalaiset eivät halua, tai sitten hallitus on epäonnistunut sen perustelemisessa, toteaa Valtanen.
Palvelunkäyttäjien tasavertaisuuden paranemiseen luottaa vain joka neljäs, kun 43 prosenttia vastanneista uskoo tilanteen heikkenevän. Vain viidesosa odottaa uudistuksen kohentavan demokratiaa, siinä missä 40 prosenttia katsoo vaikuttamismahdollisuuksien heikkenevän.
Huomattavasti useampi uskoo sote-alan työntekijöiden aseman heikkenevän (37 %) eikä paranevan (15 %). Sen sijaan selvä enemmistö (60 %) arvelee hyötyvänsä valinnanvapauden lisääntymisestä vähintään jonkin verran.
Erot eri puolueiden kannattajien välillä ovat suuria. Vain kokoomuksen äänestäjissä on enemmän niitä, jotka uskovat palveluiden paranevan eikä heikkenevän. Perussuomalaisten luottamus uudistukseen on paikoin oppositiopuolueitakin kehnompaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.