”Laiskaa” journalismia
Tiedonantajan kesätauon aikana kertyi taas paljon esimerkkejä läntisen valtamedian ns. laiskasta journalismista. Tosiasioiden tarkistamisen ja vanhojen virheellisten väitteiden korjaamisen sijasta valtamedia pyristelee vanhalla linjallaan ja sivuuttaa vaikenemalla kaikki sen kanssa ristiriidassa olevat tosiasiat. Otetaan tähän vain muutama esimerkki ulkomaanraportoinnista.
Kun serbijohtaja Radovan Karadzic pidätettiin, lännen valtamedia pyöritti uskollisesti vanhaa levyään. Osa mediaa jopa julkaisi Jugoslavian hajottamisessa 1990-luvulla touhunneen amerikkalaisdiplomaatin Richard Holbrooken lausunnon, jonka mukaan Karadzic on ”yksi maailman pahimmista miehistä, Euroopan Osama bin Laden”.
Yksikään valtamedia ei päivitellyt lausunnon tahatonta ironiaa eikä muistuttanut, että Holbrooke ja bin Laden olivat 1990-luvun alkupuoliskolla samalla puolella väkivaltaisessa kampanjassa Karadzicin johtamia Bosnian serbejä vastaan. Al-Qaida-verkostona myöhemmin tunnetut muslimiterroristit osallistuivat USA:n täydellä tuella Jugoslavian hajottamissotiin Bosniasta Kosovoon. Holbrooke jopa kehui haastattelussaan vuonna 2001, että Bosnian muslimit eivät olisi selvinneet ilman al-Qaidan apua.
Ehkä valtamedian ”laiskuus” johtuu siitä, että sekin oli 1990-luvulla täysin rinnoin samassa rintamassa al-Qaidan kanssa.
Toinen esimerkki. Valtamedia kirjoitti aikoinaan aiheellisesti paljon Madridin vuoden 2004 tuhoisista junapommi-iskuista, joiden sanottiin olleen al-Qaidan käsialaa. Jo tuoreeltaan jotkut uskalsivat epäillä, että kyse ei ollut aidosta terroristihyökkäyksestä vaan juuri ennen Espanjan parlamenttivaaleja tehtaillusta false flag -operaatiosta, johon valtiolliset rakenteet, muun muassa kansalliskaartin pommiryhmä Tedax, olivat sekaantuneet.
Espanjan korkein oikeus vapautti 17. heinäkuuta tänä vuonna neljä pommi-iskuista tuomittua miestä ja piti voimassa yhdeksi iskujen pääsuunnittelijaksi väitetyn miehen vapauttavan tuomion. Iskujen tekijöillä ei myöskään enää väitetty olleen suoria yhteyksiä al-Qaidaan. Päätös antoi lisätukea arveluille, että kyse oli lavastetusta terrorihyökkäyksestä.
Helsingin Sanomat kuittasi Espanjan korkeimman oikeuden päätöksen yhden palstan uutisella.
Kolmas esimerkki. Vuonna 2004 valtamedia repi isoja otsikoita Ukrainan ”länsimielisen” presidenttiehdokkaan Viktor Jushtshenkon väitetystä myrkyttämisestä ja arvioi ”venäläismielisten” viranomaisten tai peräti KGB:n syyllistyneen tähän katalaan tekoon estääkseen Jushtshenkon voiton presidentinvaaleissa. Jotkut muut tohtivat epäillä koko juttua tekaistuksi.
Tänä kesänä Jushtshenkon puoluetoveri, kampanjapäällikkö, perheystävä ja hänen yhden lapsensa kummisetä David Zhvania suututti Jushtshenkon väittämällä tämän kärsineen vain ruokamyrkytyksestä ja syyttämällä Jushtshenkon esikuntaa myrkytysjutun keksimisestä johtajansa suosion lisäämiseksi presidenttikilvassa.
Jushtshenko vastasi 24. heinäkuuta syyttämällä Zhvaniaa osallistumisesta hänen myrkyttämiseensä. Sattumalta Zhvaniasta on viime aikoina tullut yksi presidentin näkyvimmistä opponenteista.
Tätä kirjoitettaessa on jouduttu turhaan odottamaan esimerkiksi Helsingin Sanomien kuuden palstan uutista myrkytysjutun tuoreimmasta käänteestä.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
