Alle 10 000 asukkaan kunnissa asuu 13 % kirkosta eroajista, kun näiden kuntien asukkaat muodostavat 16 % suomalaisista. Vielä kymmenen vuotta sitten eroajia oli vähemmän pienemmillä paikkakunnilla.
Keywords:
Lapsiperheiden arki on mullistunut
Pohjois-Hämeen Lastenhoitoalan yhdistys ry esittää hallitukselle huolensa riittävästä lapsivaikutusten huomioimisesta tehtäessä päätöksiä koronakriisin aikana. Yhdistyksen mukaan lapsiperheiden arki on mullistunut koronaepidemian vuoksi.
– Varhaiskasvatusoikeutta ei ole rajattu, mutta vanhempia on pyydetty ensisijaisesti hoitamaan lapset kotona. Lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä jo ennen koronaa varhaiskasvatuksessa tarjotulla aterialla oli rahallista merkitystä pienituloisimmille perheille, sanotaan yhdistyksestä.
– Vanhemmat toki haluavat suojata lapsensa virustartunnalta, mutta mahdollisesti pitkäänkin jatkuva epidemia tuottaa pienituloisille haasteita saada ruokarahat riittämään. Vaikka rahasta olisi tiukkaa, pitäisi perheellä olla aito mahdollisuus valita lapsen vieminen varhaiskasvatukseen ruuan vuoksi tai taloudellisen tuen saaminen siihen, että lapsen ravinto kotona on riittävää, sanotaan yhdistyksen kannanotossa, yhdistys jatkaa.
Karua on joutua valitsemaan esimerkiksi jonkun perheenjäsenen lääkkeiden oston ja ruuan ostamisen välillä.
– Karua on joutua valitsemaan esimerkiksi jonkun perheenjäsenen lääkkeiden oston ja ruuan ostamisen välillä. Ja se, jos joutuu altistamaan lapsensa suositusten vastaisesti sosiaalisille kontakteille vain siksi, ettei yksinkertaisesti ole varaa ostaa tarpeeksi ruokaa. Lasten ja lapsiperheiden eriarvoistumisen vaaraa ei pidä unohtaa kriisinkään keskellä, yhdistys jatkaa.
Yhdistyksen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä terveenä pysymiseen ja työssä jaksamiseen koronakriisin keskellä vaikuttaa mahdollisuus toimia pienemmissä lapsiryhmissä.
– Kriittisten alojen henkilöstön lapset tarvitsevat hoitajansa ja näilläkin lapsilla on oikeus vähempään määrään sosiaalisia kontakteja kriisin aikana, toisin sanoen heitäkin on suojattava aikuisten päätöksillä, todetaan kannanotossa.
Yhdistyksen mukaan koronakriisin vaikutuksesta alkavat yt-neuvottelut lomautus- ja irtisanomisuhkineen lisäävät perheiden stressiä ja huolta rahan riittävyydestä.
– Hallituksen olisikin huomioitava päätöksiä tehdessään lapsivaikutukset ja nostettava päätöksien tärkeäksi kriteeriksi lapsen etu. On huolehdittava myös niistä lapsiperheistä, jotka eivät sairauden vuoksi voi käyttää varhaiskasvatusta, päättää yhdistys kannanottonsa.
Kirjoittajan artikkelit
Asuminen on perusoikeus, mutta silti se vie monilta nettotuloista valtavan osuuden. Kiireellinen toimi on toteuttaa valtakunnallisesti vuokrasäännöstelyä ja kohtuuttoman korkeat vuokrat estävä vuokrakatto,
Suomen kommunistinen puolue julkaisi uuden puolueohjelmansa. Ohjelmassa tehdään uusia arvioita yhteiskunnan ja maailman kehityksestä, jonka pohjalta kommunistisen puolueen poliittiset linjaukset määrittyvät.
- ‹ edellinen
- 21 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.